paikannimi KERTOO Rautaisia paikkoja
Kemiönsaaren Taalintehdas, Dalsbruk, on saanut nimensä Dalenin kylän maille 1686 perustetusta rautatehtaasta. Ruotsin tehdasta merkitsevä bruk on taipunut suomessa ruukiksi, jolla tarkoitetaan yleensä rauta- tai terästehdasta.
Suomen ensimmäinen rautaruukki perustettiin 1560 Karjaan Mustioon. Seuraavalla vuosisadalla alueesta kehkeytyi Suomen raudanvalmistuksen keskus. Ruukeista kuuluisin on Fiskars, ”kalastajan talo”.
Pohjoispohjalaisen Ruukin historiasta ei löydy ruukkia, mutta tehdas kylläkin. Pietari Brahe perusti Ruukkiin potaskatehtaan, josta saatiin lannoitetta sekä raaka-ainetta lasin ja saippuan valmistukseen.
Suomalaisten ruukkien masuuneissa käytettiin järvimalmia 1800-luvun lopulle. Järvimalmia löytyy hiekkapohjaisista järvistä 1–5 metrin syvyydestä. Malmi voi olla pohjassa levyinä, palleroina tai litteinä paloina, joita on kutsuttu jättiläisen palttoonnapeiksi.
Järvimalmi on uusiutuva luonnonvara. Noston jälkeen malmivarannot uusiutuivat noin kymmenessä vuodessa.
Paikannimissä malmi-sana ei tavallisesti liity raudantuotantoon. Ruotsin malm merkitsee paikannimissä hiekkaista metsämaata, soraharjua tai nummea.
Sen sijaan monet rautaan viittaavat paikat kuten Rautjärvi Etelä-Karjalassa liittyvät malminnostoon.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
