Työmarkkinajärjestöiltä odotetaanehdotusta eläkeuudistuksesta
Viljelijöiden eläkeikä nousee, mikäli hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättävät eläkeiän nostosta. Neuvottelut huipentuvat tällä viikolla.
Työeläkkeissä neuvotellaan eläkeiän alarajan nostosta 63 vuodesta ylöspäin. Useimmiten on mainittu 65 vuoden eläkeikä. Nyt eläkeikä joustaa 63 vuodesta 68 vuoteen.
Eläkeuudistus aloitettaisiin asteittain vuonna 2017. Korotettu eläkeikä toteutuisi käytännössä joskus ensi vuosikymmenellä.
Kymmenen Euroopan maata korottaa työeläkkeiden ikää 67 vuoteen.
Kansaneläke tuo merkittävästi euroja moneen viljelijäeläkkeeseen. Siinä noudatetaan 65 vuoden eläkeikää.
Johtaja Timo Sipilä MTK:sta sanoo eläkeneuvotteluista tihkuvan niukasti tietoa. MTK ottaa kantaa eläkeuudistukseen, kun se julkistetaan.
Eläkeuudistus vaikuttaa myös viljelijäeläkkeisiin.
Hallitus vetosi perjantaina työmarkkinajärjestöihin nopean eläkeratkaisun puolesta. Ratkaisua odotetaan ennen keskiviikkona alkavaa budjettiriihtä.
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) korostaa, että eläkeratkaisun sisältö on aikataulua tärkeämpi. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vetosi ratkaisun puolesta.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä palkansaajajärjestöt Akava, SAK ja STTK neuvottelivat sunnuntaina eläkeuudistuksesta. MTK ja Suomen Yrittäjät eivät neuvottelupöytään päässeet.
EK:ssa ei loppuviikosta oltu toiveikkaita eläke-ehdotuksen synnystä. Neuvottelut venyvät viime hetkille. Kyse vuosikymmenen tärkeästä ratkaisusta.
Eläkeneuvotteluissa taistellaan joustoista: miten raskaan työn raatajat pääsevät eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.
Muutetaanko työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja? Mikäli muutetaan, siitä voi tulla yrityksille uusi keino vähentää väkeä huonoina aikoina.
Varhaiseläkkeitä on lakkautettu. Jäljellä on osa-aikaeläke. Ikäraja on 60 vuotta, mutta vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä raja on 61 vuotta.
Maanviljely kuuluu raskaimpiin ammatteihin. Työkyvyttömyyseläkkeet eivät viljelijöillä suhteessa juuri vähene. Luopumistuki loppuu vuoden 2018 jälkeen.
Johtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta uskoo viljelijöiden osa-aikaeläkkeen yleistyvän. Nyt he käyttävät sitä vähän.
”Luopumistuessa ja osa-aikaeläkkeessä on osin samat tavoitteet.”
Osa-aikaeläke sopii Huhtamäen mukaan viljelijöille hyvin. Työntekoa pitää keventää puoleen. Viljelijä voi luopua esimerkiksi karjasta, mutta jatkaa kasvinviljelyä.
Huhtamäki uskoo eläkeuudistajien etsivän työurien pidennystä alkupäästä ja keskeltä. Työhyvinvoinnin parantaminen on keskeistä, jotta työssä jaksetaan.
Toimiva lomitusjärjestelmä ja työterveyshuolto ovat tärkeitä viljelijöiden työhyvinvoinnissa. Lomituksia uhkaa nyt EU-komissio.
Huhtamäki ei hyväksy sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) ehdotusta, jolloin kunnat luopuisivat yrittäjien työterveyshuollosta. Räty kysyi viime perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa, miksi kunnan pitäisi osallistua toimintaan.
Terveyskeskukset järjestävät 95 prosenttia viljelijöiden työterveyshuollosta. Yksityiset terveydenhuollon toimijat ovat kasvukeskuksissa, mutta eivät syvällä maaseudulla.
”Monet yksityiset palveluntuottajat tekevät hyviä konsepteja viljelijöiden työterveyshuoltoon”, Huhtamäki kehuu.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
