uutistausta Rupla vapaassa syöksyssä

Venäjän ruplan arvo on syöksynyt yhtämittaista alamäkeä euroa ja dollaria vastaan kesäkuusta lähtien.

Venäjän keskuspankki (CRB) yritti pelastaa mitä pelastettavissa on nostamalla ohjauskorkoa peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 9,5 prosenttiin.

Talousoppineet varoittavat koronnoston kuristavan Venäjän taloutta entisestään ja syöksevän maan taantumaan. Ruplan kurssia keskuspankin hätäratkaisu ei pelastanut. Valuuttasyöksy on jatkunut entistä jyrkempänä. Tänä vuonna on ruplan arvosta dollaria vastaan kadonnut jo neljännes.

Ruplan kohtalo kuvaa Venäjän taloustilannetta laajemminkin.

Valuutan pakeneminen Venäjältä ei ole maan taloudessa uusi ilmiö. Sitä on tapahtunut sosialismin päättymisestä lähtien säännöllisesti. Tänä vuonna siinäkin lajissa mennään kohti uusia ennätyksiä.

Syyskuun loppuun mennessä on Venäjältä lähtenyt ulkomaille 85,2 miljardia dollaria. Se on 40 prosenttia enemmän kuin koko viime vuoden aikana.

Varatalousministeri Aleksei Vedejev varoitti, että pakenevien pääomien summa nousee tänä vuonna 120 miljardiin dollariin. Samaan aikaan alentunut öljyn maailmanmarkkinahinta on supistanut Venäjän kipeästi kaipaamia dollarituloja.

Taistellessaan ruplan arvon puolesta Venäjän keskuspankki on laskenut ruplan vaihtelualueen alarajaa ja leventänyt vaihtelualuetta. Samassa tarkoituksessa tehdyt ruplan tukiostot eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet valuuttavarannon hupenemista. Alkuvuoden 510 miljardin dollarin varanto on huvennut 439 miljardiin dollariin. Se on alin arvo neljään vuoteen.

Inflaatio nousi Venäjällä lokakuussa 8,3 prosenttiin. Läntiset analyytikot arvioivat hintojen nousun kiihtyvän vuoden loppuun mennessä jo kaksinumeroisiin lukuihin.

Venäjän keskuspankin mukaan maan yrityksillä ja pankeilla oli syyskuun lopussa ulkomaista velkaa 614 miljardia dollaria. Venäläisten kyky lainojen lyhennyksien ja korkojen hoitamiseksi on alamaissa, koska EU:n ja Yhdysvaltain talouspakotteet sulkeneet kansainväliset rahoitusmarkkinat.

Lännen talouspakotteet ovat iskeneet Venäjän finanssielämään yllättävästi tuplateholla.

Kansainväliset riskirahoittajat tietävät nimittäin kertoa, että Venäjä on pulassa kansainvälisten pankkien muuttuneen käyttäytymisen vuoksi. Ylikansallisesti toimivat finanssilaitokset pelkäävät eniten Yhdysvaltain Venäjä-pakotteita.

Pankin riski joutua Yhdysvaltain sanktioimaksi on niin suuri, että rahoitus jää venäläiseltä yritykseltä saamatta vaikka se ei olisi pakotteiden piirissäkään. Käytännössä venäläiset yritysasiakkaat eivät juurikaan saa kansainvälisistä pankeista rahaa.

USA:n pakotteet ovat siis tässä suhteessa paljon toimivammat ja laajemmat kuin EU:n.

Lännen sanktiot ja öljytulojen hiipuminen iskevät pahimmin venäläiseen pk-sektoriin. Yrittäjät kertovat kotimaisenkin rahoituksen menneen niin tiukalle, että luotoista joutuu maksamaan 16 prosentin korkoja. Laina-aika ei juuri vuotta pidemmäksi veny.

Kasvua osoittavat Venäjän taloudessa inflaation lisäksi oikeastaan enää vain konkurssit ja ongelmaluotot.

Avaa artikkelin PDF