Humanitaarinen apu putoaa viime vuodesta noin viidenneksen

Maailman ruokaohjelma WFP toimittaa apua kriisien keskelle sinnekin, minne kaupalliset yhtiöt eivät lennä. Suomi jatkaa tukeaan WFP:lle. Kuva: Kaijaleena Runsten

Vaikka kehitysohjelmia on ikävän pakon edessä jouduttu karsimaan, humanitaarinen apu pyritään kuitenkin pitämään suunnilleen samalla tasolla, tähdentää MT:n haastattelema ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).

Tämä tarkoittaa siis samalla tasolla suhteessa kehitysyhteistyön määrärahoihin, joita leikattiin viime vuonna noin kolmanneksella. Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain niistä noin 10 prosenttia humanitaariseen apuun.

Humanitaarista apua myönnetään tänä vuonna 78 miljoonaa euroa, viime vuonna kehitysbudjetin leikkauksistakin huolimatta 97 miljoonaa. Pudotus on 19,6 prosenttia.

Apu on ollut tällä vuosikymmenellä vuosittain reilu 90 miljoonaa euroa. Suurimmillaan vuonna 2014 Suomi antoi apua runsaat 105 miljoonaa euroa.

Käytännössä Suomelta kuten muiltakin EU-mailta tarvittaisiin tuntuvasti lisääntyneen pakolaisuuden ja poliittisten kriisien vuoksi enemmän rahaa kuin vuosiin. YK-järjestöt ovat yksin Lähi-idässä saaneet käyttöönsä vain puolet siitä rahoituksesta, mitä tarvittaisiin.

Ensimmäinen erä tämän vuoden maksatuksista, 34 miljoonaa, päätettiin maaliskuun puolivälissä. Se jakautuu lähes puoliksi Lähi-itään ja Afrikan kriisimaihin. Tuki kanavoidaan pääasiassa niiden kansainvälisten järjestöjen kautta, joita tähänkin asti on tuettu.

Eniten apua annetaan luonnollisesti Syyriaan ja sen naapurimaihin, joihin kanavoidaan 15 miljoonaa euroa. Myös Jemenissä tuetaan varsinkin ruoka-avun tarpeessa olevia.

Afrikassa suurin avuntarve on poliittisten kriisien piinaamissa Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Etiopiassa nälänhätä on nousussa. El Nino -ilmiön tuoma kuivuus on pahin vuosikymmeniin. Humanitaarisen avun tarve on kolminkertaistunut vuodenvaihteen jälkeen, arvioi maailman ruokajärjestö FAO jo maaliskuun alussa.

Tuesta suurin osa maksetaan Maailman ruokaohjelman WFP:n, pakolaisjärjestö UNHCR:n, lastenjärjestö Unicefin sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun IFRC:n kautta. Kotimaisista järjestöistä Suomen Punainen Risti, Kirkon ulkomaanapu, Fida International, World Vision, Plan ja Pelastakaa Lapset tekevät myös tuettavaa humanitaarista työtä.

Tämän vuoden tuesta vajaa neljännes (18 miljoonaa) maksetaan yleistukena UNHCR:lle, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle ja kolmelle YK:n erityisyksikölle.

Maailman ruokaohjelma WFP, jota Suomi on yhtenä ainoista maista tukenut alusta asti, saa myös edelleen kahdeksan miljoonan yleistuen. Se maksetaan monenkeskisen kehitysyhteistyön varoista.

Suomalaisten avustusjärjestöjen tilannetta on osaksi paikannut se, että kansalaiset lahjoittivat viime vuonna niille ennätysmäärän rahaa, kertoi Helsingin Sanomat viime perjantaina.

Lehden tavoittamat neljä järjestöä, Punainen Risti, Pakolaisapu, Kirkon ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset ry, ovat kaikki koonneet viime vuonna normaalia enemmän yksityisiä lahjoituksia.

Järjestöt arvioivat syiksi sekä kansalaisten halua auttaa syksyllä nousseen pakolaisuuden kanssa että julkisen kehitysbudjetin äkkinäistä leikkausta.

Uutisen mukaan yksityinen tuki ei ole riittänyt paikkaamaan kuin osan julkisen rahoituksen vähentymisestä, minkä vuoksi järjestöt ovat joutuneet karsimaan työtään sekä Suomessa että ulkomailla.

HS:n uutinen