Juha Korkeaoja joutui tiukkaan paikkaan maa- ja metsätalousministerinä: "Viljelijät luulivat, että nyt paha EU-uni loppuu ja kaikki muuttuu takaisin entiselleen"

70-vuotiaalla entisellä ministerillä Juha Korkeaojalla riittää paljon virtaa eläkepäivinään. Maanviljelyn ja metsänhoidon lisäksi Korkeaojan tilan vanhaa isäntää työllistävät energialobbarin hommat ja Keski-Satakunnan soteasiat. Hän touhuaa mielellään rakkaiden lastenlasten kanssa. Kuva: Jaana Kankaanpää

70 vuotta lauantaina täyttävä keskustakonkari Juha Korkeaoja antaa yhden neuvon hallituksen nykypoliitikoille. Neuvotteluvaiheessa olevista asioista ei pidä kiistellä julkisuudessa, koska silloin ratkaisut jäävät syntymättä.

"Puoluejohtajien kannattaisi ottaa mallia Poliisista, joka on oppinut sanomaan, että tutkinnan tässä vaiheessa emme voi kommentoida asiaa. Avoimuus on hyvä juttu, mutta joskus politiikassa joudutaan sovittamaan etuja yhteen ja tekemään kompromisseja."

Korkeaoja toimii maa- ja metsätalousministerinä punamultahallituksessa 2003–2007. Hän kävi kovaa vääntöä maatalousrahoista valtionvarainministerinä toimineiden Antti Kalliomäen (sd.) ja Eero Heinäluoman (sd.) kanssa.

Korkeaoja ja Heinäluoma saivat lopulta sovittua juhannuksen alla 2006 Kultarannan puutarhurin asunnossa, että EU:n aleneva rahoitus viljelijöille korvataan valtion varoista.

Korkeaojan mukaan Heinäluoma ymmärsi etujärjestötaustaisena miehenä, että yksi ammattiryhmä ei voi kantaa kaikkia kustannuksia, silloin kun eurooppalainen kuvio muuttuu.

"Jos kiista olisi ollut koko ajan median arvioitavissa, asia olisi mennyt takalukkoon. Yhteistyö toimi punamultahallituksessa erittäin hyvin, koska olimme vilpittömiä ja läpinäkyviä."

Keskustan kannatus on romahtanut historiallisen alhaisiin lukemiin. Korkeaojan mukaan keskusta ei ole pystynyt kirkastamaan rooliaan uudessa poliittisessa tilanteessa, jossa liberaalisuus versus konservatiivisuus sekä nationalismi versus kansainvälisyys ovat keskeisiä jakolinjoja.

"Tässäkin voimakentässä keskustan paikka on ilmiselvästi keskellä rakentavana ja molempia näkökohtia huomioonottavana toimijana. Olen vakuuttunut, että valtaosa kansalaisista ajattelee totuuden olevan jossain välimaastossa. Suurin virhe olisi lähteä peesaamaan muita puolueita."

Korkeaoja muistuttaa, että äärisuuntaukset ovat saaneet välillä historiassa hetkeksi voimakkaan otteen yhteiskunnan kehityksessä. Hän kehottaa keskustaa jatkamaan omalla linjallaan maltillisesti, määrätietoisesti ja hyviä tapoja noudattaen.

Moni syyttää nyt keskustan kriisistä Juha Sipilän hallituskautta, mutta Korkeaoja arvostaa Suomen talouden kuntoon saattamista.

"Taloa pitää hoitaa hyvin, jotta se jää seuraavalle sukupolvelle nykyistä paremmassa kunnossa. Tämä on maalaisliitto-keskustan erittäin pitkä linja."

Kaksi vuosikymmentä kestänyt kansanedustajan ura huipentui maa- ja metsätalousministerin pestiin 2003–2007. Viljelijäkentän odotukset olivat korkealla, sillä Korkeaoja oli ensimmäinen EU-ajan maatalousministeri omasta piiristä.

Kalevi Hemilä toimi Paavo Lipposen hallituksissa virkamiesministerinä. Raimo Tammilehdolla ja Jari Koskisella oli vain lyhyet pätkäpestit.

"Viljelijät luulivat, että nyt paha EU-uni loppuu ja kaikki muuttuu takaisin entiselleen. Oli vietävä läpi se tosiasia, että maatalouspolitiikka on kokonaan unionin yhteistä politiikkaa."

Korkeaojan ministerikaudella osa väestä oli valmis lopettamaan maatalouden tukemisen Etelä-Suomessa, kunhan se vain jatkuisi voimallisena Pohjois-Suomessa.

"Minun piti estää jakolinjojen syntyminen maan sisälle. Se ei ole kestävä ratkaisu, että luonnonolosuhteiltaan Suomen paremmalla alueella ei ole maataloustuotantoa ja huonommalla on."

Ministeritoimen mieleenpainuvimmat hetket osuivat Suomen EU-puheenjohtajakauteen 2006 vuoden syksyllä. Juha Korkeaojan vetovastuulla saatiin läpi esimerkiksi Välimeren kalastussopimus, mikä osoittaa, että pieni jäsenmaa voi toimia rakentavasti EU:n puheenjohtajana.

Juha Korkeaoja on henkeen ja vereen satakuntalainen talonpoika. Isän isoisä toi alun perin kantatilan tyttären Kokemäen Korkeaojan torppaan 1800-luvun puolivälissä. Torpasta perhe otti myös uuden sukunimen.

Juha siirtyi isännäksi 1981 ja nyt Korkeaojan tila on pojan Aapon perheen hallussa. Tilalla tuotetaan pääasiassa hevosheinää.

"Osallistun yhä maatilan töihin, ajan traktoria, paalaria, karhoitinta ja niittokonetta. Peltopuolella vastuu on nuorella isännällä, mutta minä vastaan metsästä. Olen nimittäin Korkeaojan yhteismetsän toimitsija", Juha Korkeaoja kertoo.

Puoliso Marja-Liisa Korkeaoja tuo pöytään kahvia ja lohi-munaleipiä. Juha ja Marja-Liisa alkoivat seurustella jo Kokemäen lukiossa, jossa he hakeutuivat aina ruokalassa samaan pöytään istumaan.

"Juha pyysi minua ensimmäisille treffeille hyvin proosallisesti: `Lallissa luki, että jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä, lähtisitkö minun kanssani jonnekin´", Marja-Liisa Korkeaoja paljastaa.

Lapsuudenkodissa Juha Korkeaoja kulki luontevasti isänsä mukana peltohommissa ja kaksi siskoa auttoivat äitiä keittiöaskareissa. Perinteinen jako miesten ja naisten töihin säilyi perheessä myös Marja-Liisan tultua emännäksi.

"Osaan juuri ja juuri kahvia keittää", Juha Korkeaoja naurahtaa.

Marja-Liisa Korkeaoja myöntää, että hän ei saanut myöskään perheen kolmea poikaa innostumaan huushollihommista.

"Varoitin kuitenkin poikia, että ette löydä mistään naista, joka suostuisi jatkossa tämmöiseen. Miniät ovat saaneet heissä selvästi muutosta aikaan", hän hymyilee.

Eläkepäivinään Korkeaoja työskentelee ranskalaisten ydinvoimayhtiöiden laskuun energialobbarina. Hän järjestää erilaisia kontakteja ja taustoittaa ydinvoiman asemaa Suomessa.

"Päivä päivältä on selvempää, että ilmastotavoitteet eivät onnistu ilman ydinvoimaa. Poliitikot eivät uskalla vieläkään myöntää tätä tosiasiaa julkisuudessa", Korkeaoja kritisoi.

Korkeaoja istuu myös Kokemäen kaupunginvaltuustossa. Hän on innostunut uudesta politiikan lohkosta eli sote-sektorista. Korkeaoja toimii Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana.

Työn alla on tulevaisuuden sote-keskus Eurajoen, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen muodostamalle noin 30 000 asukkaan alueelle. Korkeaojan mielestä Keski-Satakunnan yksikkö on sopivan kokoinen peruspalveluiden järjestämiseen.

"Olen aika skeptinen, että onko hallituksen sote-ratkaisu toteuttamiskelpoinen. Uudellemaalle on muodostumassa himmelien himmeli. Minä loisin jokaiseen maakuntaan hyvän kevyen konsernihallinnon ja antaisin enemmän itsenäisyyttä paikalliselle tasolle."

Lastenlapset ovat tärkeitä Juha ja Marja-Liisa Korkeaojalle. Heidän kanssaan pelataan shakkia ja tehdään metsäretkiä. Myös jazz-musiikki on keskustapoliitikon suuri intohimo.

Juha Korkeaoja sairastaa perinnöllistä lihasrappeumaa (LGMD2L), mikä on vienyt voimia käsistä ja jaloista. Harvinaiseen sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta vaiva on onneksi kivuton.

Entinen ministeri on joutunut luopumaan murtomaahiihdosta ja tanssimisesta, ja talvella on varottava kaatumista.

"Pärjäilen niin kauan hyvin, kun käsien ojentajissa säilyy voimat. Siten pääsen nousemaan tuolilta ylös."

• Pitkän linjan keskustapoliitikko ja maanviljelijä Juha Korkeaoja on syntynyt Kokemäellä 1950. Valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta 1976. Keskustan opiskelijaliiton varapuheenjohtaja 1973.
• MTK:n Satakunnan liiton järjestökonsultti 1976-1979 ja MTK:n Satakunnan liiton toiminnanjohtaja 1979–1991. Sotilasarvoltaan majuri.
• Keskustan kansanedustaja 1991–2011. Maa- ja metsätalousministeri 2003–2007 Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksessa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja 2007–2011. Kokemäen kaupunginvaltuutettu 1993–2004, 2008-.
• ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja vuosina 2008–2016
• Naimisissa Marja-Liisa Korkeaojan kanssa vuodesta 1972 lähtien. Perheeseen kuuluu kolme poikaa puolisoineen ja seitsemän lastenlasta. Pojista Aapo Korkeaoja jatkaa tilanpitoa Kokemäellä vaimonsa Hanna Vaskivuon kanssa.
• Täyttää 70 vuotta 11.1.2020. Juhlii syntymäpäiviään perhepiirissä.