EU ottaa pieniä askeleita kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa – ihmisiä tulee edelleen Turkista EU:hun

Euroopan komissio ehdottaa ulkorajojen valvonnan määrärahojen nelinkertaistamista seuraavalle budjettikaudelle. Kuvassa Portugalin merivartioston ja EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin työntekijät saattavat pakolaisten ja maahanmuuttajien venettä Kreikassa Lesboksen saaren lähellä 2015. Kuva: Dimitar Dilkoff / Lehtikuva

Vuoden 2015 turvapaikanhakijapiikin jälkipyykkiä pestään Euroopan parlamentin vaaleissa.

Vuonna 2015 EU-maihin tuli 1,3 miljoonaa rekisteröityä turvapaikanhakijaa. Viime vuonna heitä tuli Eurostatin mukaan 580 000. Suurin osa on ollut syyrialaisia vuodesta 2013 lähtien. Pääkohteita olivat viime vuonna Saksa, Ranska ja Kreikka.

Määrällisesti vastaava tapaus oli 1990-luvun alkupuolella, kun Jugoslavian hajoamissotia pakoon lähti useita satoja tuhansia ihmisiä muihin Euroopan maihin, sanoo Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.

Muulloin turvapaikanhakijoiden osuus Euroopan muuttoliikkeestä on ollut varsin pieni.

Suomeen tuli vuoden 2015 aikana kahden vuoden nettomuutto.

Tänä vuonna läntinen Välimeren reitti on aktivoitunut, Euroopan komissio tiedotti maaliskuussa. Turvapaikanhakijoita tulee siis Marokosta ja Algeriasta kohti Espanjaa.

Eurovaaleissa voittoa povataan oikeistolaisille ja kansallismielisille puolueille. Ne voivat saada jopa kolmasosan äänistä.

Erityisesti oikeistopopulistiset ääriliikkeet hakevat ääniä maahanmuutosta. Aiemmin toinen teema oli EU:n vastustaminen.

"Nyt kun maailma myrskyää ja brexit näyttää huonoa esimerkkiä EU:sta eroamiselle, EU-vastaisuus on painunut taka-alalle", sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Euroopan komissio ehdottaa muuttoliikkeen hallinnan rahojen triplaamista 35 miljardiin euroon seuraavalle budjettikaudelle 2021–2027. Tästä kaksi kolmasosaa menisi rajavalvontaan. Ulkorajojen valvonnan määrärahat nelinkertaistuisivat.

EU-jäsenmaat ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että EU-tason välineitä tarvitaan, Tiilikainen sanoo.

Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli toinen. Maahanmuuttopaine iski 2015 ensin Etelä-Eurooppaan. Etelässä pidettiin ääntä taakanjaon puolesta. Asetelma oli samankaltainen kuin velkakriisissä.

"Pakolaiskriisi vahvisti etelän ja pohjoisen vastakkainasettelua ja loi itä-länsi jakolinjan. Uusimmat jäsenmaat idässä kieltäytyvät jakamasta taakkaa omaan talouskehitykseensä vedoten", hän toteaa.

Nyt EU on Tiilikaisen mukaan ottanut pieniä askeleita kohti yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Kiista jatkuu kuitenkin taakanjaosta, joka on kaikkein haastavin uudistus, sanoo ulkoministeriön erityisasiantuntija Pekka Hyvönen. Muiden maiden pitäisi siis ottaa vastaan Etelä-Euroopan maihin tulleita turvapaikanhakijoita.

"Kaikki haluaisivat tehdä jotain, mutta eivät kykene yhteistyöhön", Siirtolaisuusinstituutin Martikainen sanoo.

Kiistely taakanjaosta on jumittanut turvapaikkajärjestelmän uudistamisen. Jäsenmaiden kompromissihalut ovat hiipuneet, kun tilanne Välimerellä on rauhoittunut.

Vuonna 2016 päätöksiä saatiin aikaan nopeasti. EU:n tunnetuin maahanmuuttopanostus on EU:n ja Turkin maaliskuussa 2016 julkaisema julkilausuma. Se ei ole sopimus, ulkoministeriön Hyvönen painottaa.

Tavoitteena on rajoittaa muuttoliikettä Turkista Kreikan saarille. EU maksaa Turkille järjestelystä kuusi miljardia euroa.

"Se ei ole hermeettinen sulku. Ihmisiä tulee edelleen Turkista EU:hun. Pitää seurata, miten se toimii", Hyvönen sanoo.

Hyvösen mukaan julkilausuma on erittäin hyvä väline muuttoliikkeen hallinnassa.

Palautukset Kreikasta Turkkiin eivät kuitenkaan toimi, arvioi Euroopan komissio maaliskuussa. Myös turvapaikanhakijoiden oloihin Kreikan saarilla pitää kiinnittää huomiota.

EU pyrkii myös vastaamaan siirtolaisuuden juurisyihin kumppanuuksilla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa Lähi-idässä ja erityisesti Afrikassa. Tiilikaisen mukaan hallinnot ovat EU:n sopimuskumppaneita varsin vaikeita.

Hyvösen mukaan uusin yhteistyömuoto on kolmoissidos. Siinä konfliktimaalle tarjotaan humanitaarista apua, rauhan edistämistä ja kehitystä sekä kehitysyhteistyön että talousyhteistyön muodossa.

Suomen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella esiin otetaan uudelleen kotoutuminen.

Ihmisiä yritetään saada palaamaan kotimaihinsa vapaaehtoisesti ja asettautumaan niihin pysyvämmin taloudellisen tuen avulla. Vapaaehtoinen paluu on myös halvempaa kuin palautukset.

Missä ovat Eurooppaan 2015 tulleet yli miljoona turvapaikanhakijaa?

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ei tiedä. Osa on palannut kotimaihinsa, osa palautettu. Osalla turvapaikanhakuprosessi on kesken, osa on painunut maan alle.

"Paperittomien määrä on laskenut parin vuoden takaisesta eri puolilla EU:ta. Monet kielteisen turvapaikan saaneet ovat palanneet", Martikainen sanoo.

Hyvösen mukaan on selvää, että 2015 tulleista suurin osa on edelleen Saksassa.