Kiinassa muhii kiinteistökupla
Kiinan turbotalouden kulta-aika alkaa olla ohi, arvioi Suomen suurlähettiläs Lars Backström.
Siitä kertovat myös monet tuoreet arviot Kiinan talouskasvun hidastumisesta.
Backström kertoo, että käytyään neljän virkavuotensa aikana paljon ympäri maata hän on varma, että maassa muhii laaja kiinteistökupla.
”Joka maakunnassa on valtavasti tyhjiä rakennuksia. Esimerkiksi Shanghaihin on rakenteilla 12 kertaa niin paljon kiinteistöjä kuin viime vuonna niitä myytiin.”
Talouskasvu on selvästi nojannut infrastruktuurin rakentamiseen: on maailman parhaat moottoritiet ja lentokentät. Rakenteilla on pisin luotijunarata.
Backström pohtii hieman ironisesti, mihin kaikkia suuruuksia tarvitaan, kun yhtä aikaa edessä on valtavan poliittisen rakennemuutoksen paikka. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä eläkejärjestelmän luonti on pahasti kesken.
Niiden tarve on ilmeinen: kun eläkeläisiä on nyt 185 miljoonaa, vuonna 2050 heitä lasketaan olevan 480 miljoonaa.
Kotimaahan palaava Backström uskoo silti, että iso kansantalous selviää vajoamatta taantumaan. Kuluttajien ostovoima kasvaa pikkuhiljaa. ”Toistaiseksi he ovat vain säästäneet, säästäneet ja säästäneet.”
Syynä säästötarpeeseen ovat sote-palveluiden ja lasten opiskelujen järjestämiseen sekä eläkesäästöihin varautuminen. Kansalaisten säästöinto on tuottanut pankkeihin isot varannot, joiden turvin ”rakennusbuumia” on pidetty yllä.
Kiinan investointihuuman hidastuminen ei suinkaan tarkoita välittömästi huonoja aikoja niille yli 300 suomalaisyritykselle, jotka toimivat Kiinassa. Muutoksiin on silti syytä alkaa varautua.
”Jos kiinalaiset kuluttavat enemmän ja ostavat vähemmän tuotantohyödykkeitä, se on meille valitettavaa.”
Ylikapasiteettia on Backströmin mukaan jo nyt muun muassa tuulivoimaloista, aurinkopaneeleista ja laivanrakentamisessa.
Kiina on myös menettänyt paikkansa halpojen tuotantokustannusten maana. Ohi on kirinyt naapuri Etelä-Korea.
Kiinan suurlähettiläänä syyskuun alussa aloittava Jari Gustafsson totesi, että Kiinan merkitys on ulkomaankaupassa suurempi Suomelle kuin lähes kaikille muille EU-maille. Vain Saksa ja Ruotsi vievät Kiinaan suhteessa yhtä paljon.
Perjantaina julkistettu Maailman markkinat 2013 -raportti kertoo, että muuallakin kuin Kiinassa kuluttajien ostovoima kasvaa. Se siirtää kaupan painopistettä pois Suomen vahvasta vientiosaamisesta.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
