Kansalaisten havainnot voivat parantaa sääennusteita – "hurja potentiaali"

Harrastajasääasemien tietojen hyödyntämisen haasteena on mittausten laatu. Esimerkiksi katolla sijaitsevan tuulimittarin tulisi ylettyä kaksi metriä katon yläpuolelle. Kuva: Suvi Elo

Ilmatieteen laitos on hyödyntänyt jo parin vuoden ajan kansalaisten säähavaintoja.

Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksen kautta kuka tahansa voi lähettää erilaisia paikkaan sidottuja havaintoja, joita meteorologit hyödyntävät ennusteita laatiessaan. Kaksivuotisena kokeiluna alkanut hanke on jäänyt pysyväksi osaksi sääsovellusta. Uusimpana ominaisuutena sääsovelluksen kautta voi jakaa valokuvia havaintopaikalta.

”Kansalaiset pystyvät tekemään sellaisia havaintoja, joita automaattinen sääasema ei saa kiinni. Esimerkiksi havainnot jalankulkukelistä voivat vaikuttaa lähihetkiennustamiseen ja varoittamiseen”, Ilmatieteen laitoksen havaintojärjestelmistä vastaava ryhmäpäällikkö Ismo Karjalainen selittää.

Toinen esimerkki hyödyllisistä kansalaishavainnoista ovat tuulen aiheuttamat vahingot. Paikan päältä saadaan tietoa siitä, millaista vahinkoa tuuli aiheutti. Sitä olisi mahdotonta mitata automaattisesti.

Myös kansalaisten sääasemia aiotaan hyödyntää. Ilmatieteen laitos virittelee yhteistyötä suomalaisten yksityisten sääasemien verkoston FinWX:n kanssa. Verkoston kautta tietojaan julkaisee aktiivisesti viitisenkymmentä sääasemaa.

”Hanke on vielä alkutekijöissään. Tarkoitus on rakentaa rajapinta, jossa hyödynnetään tietyn formaatin säätietoja. Yksityisistä sääasemista tulisi yksi havaintojen lähde lisää.”

FinWX:n ylläpitäjän Juha Jäntin mukaan yhteistyöhön on ilmoittautunut 14 sääasemaa. Määrä noussee, kun tietojen lähetys Ilmatieteen laitokselle alkaa.

Ilmatieteen laitoksella on noin 200 omaa automaattista sääasemaa. Lisäksi hyödynnetään noin 800 tiesääaseman havaintoja.

Automaattisääasemia on vähiten harvaan asutuilla alueilla Itä-Suomessa ja Lapissa. Siellä sääasemien väli voi olla 50–100 kilometriä. Näillä seuduilla sijaitsevat yksityiset sääasemat olisivat erityisen hyödyllinen tietolähde.

Mittausten laadun vaihtelu vaikeuttaa yksityisten sääasemien tietojen hyödyntämistä.

”Kaikkein hyödyllisintä olisi saada lisää tuulitietoa. Siinä tulee vastaan, että harrastajan on varsin vaikea mitata tuulta luotettavasti, kun anturit saattavat olla esimerkiksi talon seinässä kiinni. Sademääränkin mittaaminen vaatii ohjeistamista”, Ismo Karjalainen toteaa.

FinWX:n lisäksi Ilmatieteen laitos tekee yhteistyötä myrskybongausta harrastavien kanssa.

”Nämä harrastajathan menevät tosi innokkaina havainnoimaan, ajavat paikan päälle ja ottavat hyvännäköisiä kuvia. Siinä on hurja potentiaali, että saadaan hyödyntää heidän innokkuuttaan ja tietämystään.”

Lue myös:

Kuka tahansa voi perustaa sääaseman, joka julkaisee tiedot automaattisesti verkkoon