Kuulustelut ja tekninen tutkinta jatkuvat kaapelivaurioon yhdistetyllä Eagle S -aluksella – aluksen miehistö on Intian ja Georgian kansalaisia

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva otti yhteyttä Eagle S -öljytankkeriin ensimmäisen kerran joulupäivänä. LEHTIKUVA/rajavartiosto.  

Suomen ja Viron välisen sähkönsiirtokaapelin vaurioitumiseen yhdistetyn Eagle S -aluksen miehistöön kuuluu noin 20 ihmistä, jotka ovat Georgian ja Intian kansalaisia, kertoo tutkinnan yleisjohtaja, rikoskomisario Sami Paila keskusrikospoliisista. Päällystön kansalaisuuksia Paila ei tässä vaiheessa kommentoi.

”Osa heistä on epäillyn asemassa, osa todistajina. Suurimman osan osalta asema on vielä epäselvä”, Paila sanoo STT:lle.

Hän ei kommentoi epäiltyjen tämänhetkistä määrää, mutta sanoo, että epäiltynä on useampi henkilö. Aluksella ei toistaiseksi ole tehty kiinniottoja tai pidätyksiä eikä ketään ole vaadittu tutkintavangiksi.

”Toki harkinta on jatkuvaa, mutta otamme siinäkin asiassa huomioon, että määräysten mukaan aluksella pitää olla tietty miehistö. Eli jos me menemme ottamaan sieltä henkilöstöä pois, niin aiheutamme ongelmia.”

Eagle S -öljytankkerin epäillään aiheuttaneen sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomen ja Viron välillä joulunpyhinä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi joulupäivänä, että Estlink 2 -kaapeli irtosi verkosta kello 12.26.

Sähkönsiirtokaapelin lisäksi vaurioita on neljässä Suomenlahdella kulkevassa telekaapelissa.

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva otti yhteyttä Eagle S -öljytankkeriin ensimmäisen kerran joulupäivänä noin kello 18.30, kertoo Helsingin poliisin ylikomisario Juha Hietala STT:lle.

”Se, miksi me viime kädessä käynnistimme yhteydenotot alukseen, oli nimenomaan se, että visuaalisesti nähtiin, että se veti perässään ankkuriketjuaan, kertoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja”, komentaja Mikko Hirvi STT:lle.

Ylikomisario Hietalan mukaan alukseen saatiin yhteys ensimmäisellä yrittämällä ja aluksen miehistö on alusta pitäen ollut yhteistyökykyinen. Ensimmäisen yhteydenoton aikaan alus ei ollut vielä Suomen aluevesillä, mutta se ohjattiin sinne kehotuksilla ja neuvoilla, Hietala sanoo.

Tämän jälkeen kesti joitakin tunteja, että viranomaiset laskeutuivat alukselle. Helsingin poliisin päällikkö Jari Liukku kertoi tapaninpäivänä, että yleisjohto siirtyi Rajavartiolaitokselta poliisille joulupäivänä kello 18.40.

Pailan mukaan keskusrikospoliisi sai tiedon tapahtuneesta joulupäivänä noin kello 14. Ensimmäinen poliisin ryhmä laskeutui Liukun mukaan alukselle torstaina kello 00.28. Suomalaisviranomaiset lensivät alukselle yhteensä kahdella Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopterilla. Lupa helikopterioperaatioon alukselle oli Hietalan mukaan jo siinä vaiheessa, kun siihen otettiin yhteyttä.

Hietala ei kommentoi sitä, kuinka paljon joukkoja laivalle nousi, mutta hänen mukaansa alukselle meni "enemmän kuin yksi partio". Rajavartiolaitoksen Hirvi kertoo, että aluksen haltuunotossa ei käytetty voimakeinoja.

Öljytankkeri oli viranomaisten hallussa Suomen aluevesillä tapaninpäivänä noin kello puoli yhdeltä yöllä. Hietalan mukaan näin mittavaa merellistä operaatiota, jossa alus olisi otettu viranomaisten haltuun, ei taida olla Suomessa tehty aiemmin. Hän kuvailee operaatiota tuiki harvinaiseksi.

Poliisi on jatkanut Suomenlahden tapahtumien tutkintaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Helsingin poliisilaitos johtaa nyt viranomaisten yhteistoimintaa, joka on jatkunut kaksi päivää ympäri vuorokauden. KRP taas vastaa kaapelivaurioiden esitutkinnasta, ja epäilty rikosnimike esitutkinnassa on törkeä tuhotyö.

Rikoskomisario Paila keskusrikospoliisista sanoo, että alukselta on takavarikoitu teknistä todistusaineistoa, kuten matkapuhelimia, ja aluksella on suoritettu kuulusteluja. Puhuteltavat ovat hänen mukaansa olleet yhteistyöhaluisia, joskin aika hämmentyneitä.

”Perehdymme siihen, mitä näissä laitteissa on. Matkapuhelimissa on hirveä määrä dataa ja vieläpä ulkomaan kielellä”, Paila kuvailee.

Lisäksi aluksessa on hänen mukaansa välineitä, jotka tallentavat ääntä, sijaintia ja viestintää.

Paila ei kommentoi teon tahallisuutta, mutta sanoo pitävänsä todennäköisenä, että alus on ollut kaapelivaurion aiheuttaja.

Toistaiseksi alus on samassa paikassa kuin aiemminkin. Aluksen mahdolliseen siirtämiseen esimerkiksi satamaan Paila ei ota kantaa. Tällä hetkellä tutkijoita vinssataan alukselle, ja se on Pailan mukaan aika työlästä, kallista ja riskipitoista.

Rajavartiolaitos tukee poliisia seuraavaksi merenpohjan tutkinnassa, minkä takia vartiolaiva Turva oli perjantaina suuntaamassa Estlink 2 -kaapelin vaurioitumispaikalle tekemään vedenalaista tutkintaa. Keskusrikospoliisin tutkijat ovat mukana vartiolaiva Turvalla.

Hirvi arvioi STT:lle, että vedenalainen tutkinta tulee viemään vuorokausia.

”Dokumentoimme merenpohjan olosuhteita”, hän sanoo.

Esitutkintaa laivalla turvaavat poliisin valmiusyksikkö Karhu ja Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkue. Valmiusyksikkö Karhu, jota kutsutaan myös Karhu-ryhmäksi, on poliisien erityiskoulutettu operatiivinen joukko. Viranomaisaluksista alueella toimivat Puolustusvoimien Rauma-luokan ohjusvene ja Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uisko.

”Aluksen henkilökunta on ollut ihan yhteistyökykyistä”, Hirvi sanoo.

Poliisin esitutkinnan lisäksi Tulli tekee esiselvitystä epäillystä törkeästä säännöstelyrikoksesta ja selvittää lastiin liittyviä yksityiskohtia. Tulli on pidättänyt aluksen lastina olleen polttoaineen.

Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen ei vielä halua kommentoida, kuinka moni taho on tutkinnan alla Tullin esiselvityksessä

”Tässä kootaan paljon eri paikoista faktoja, jotta me nähdään, mitä on tapahtunut ja mistä tässä on kyse kaiken kaikkiaan. Vasta sitten tehdään johtopäätöksiä”, hän sanoo STT:lle.

Hän ei osaa arvioida aikataulua, jossa tutkittava tapaus mahdollisesti etenee esitutkintaan, jos se sinne etenee.

Alukselta pidätettyyn lastiin kuuluu noin 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. Lastille ei konkreettisesti tapahdu nyt mitään.

”Se on viranomaisten pidättämänä siihen asti, että esiselvitys on valmis. Jatkotoimenpiteistä päätetään tämä jälkeen”, Sinkkonen sanoo.

Viranomaisten mukaan alus kuuluu Venäjän varjolaivastoon, joka on tarkoitettu nimenomaan pakotteiden kiertämiseen ja Venäjän öljyn kuljetukseen. Huonokuntoiset alukset muodostavatkin myös ympäristöriskin.

EU on asettanut pakotelistalle lähes 80 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa alusta, mutta niitä arvioidaan olevan runsaasti myös listan ulkopuolella. Eagle-alustakaan pakotelistalta ei löydy.

Esimerkiksi konsulttiyritys Oxford Analytica arvioi muutama viikko sitten, että varjolaivastoon kuuluvia aluksia on jopa 600, joista 400 öljytankkereita.