AJANKOHTAISTA LUONNOSSA Järvet jäätyvät, mutta hitaasti
Marraskuun kääntyessä kohti loppuaan talven tulo etenee ja järvet saavat jääpeitteensä. Pohjoisessa jäätyminen on jo pitkällä, ja eteläinen Suomi odottaa ilman jäähtymistä. Etelän suurimmat ulapat jäävät lepäämään jääkannen alle tavallisesti vasta joulukuun lopulla.
Ilman jäähtyessä vedenpinnan lämpötila laskee nollaan ja pakkasella vesi vaihtaa olomuotoaan nestemäisestä kiinteäksi. Jään alla veden lämpötila on neljä astetta.
Nolla-asteinen vesi on kevyempää kuin neliasteinen, jolloin jäätyminen alkaa järven pinnasta, ei koskaan pohjasta.
Kun vesi jäätyy, sen tilavuus kasvaa. Ulos pakkaseen unohtunut vesiämpäri saattaa haljeta, sillä jää tarvitsee enemmän tilaa kuin vesi. Vesi on ainoa aine, joka esiintyy luonnossa kaikissa kolmessa olomuodossaan: kaasuna, nesteenä ja kiinteänä.
Jäätyminen muuttaa vesien virtauksia ja vähentää valon määrää. Jään päälle satava lumikerros vähentää valon määrää entisestään. Vesieliöt ovat sopeutuneet talven ankariin oloihin ja osa niistä on kehittänyt erikoisia kykyjä selviytyä.
Esimerkiksi ruutana tulee toimeen jopa pohjaan asti jäätyvissä lammikoissa kehittämällä vereensä alkoholia ja kaivautumalla pohjalietteeseen.
Ennen pilkille tai luisteluretkelle lähtöä kannattaa tarkistaa jään paksuus. Pakkasen pysytellessä 20 asteessa uutta jäätä voi muodostua jopa viisi senttimetriä vuorokaudessa. Sitä mukaa kun jää paksunee, sen kasvu hidastuu. Kun jääpeitteen vahvuus on noin 10 senttiä, kantaa se hyvin aikuisen.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee luonto-
kartoittajaksi. Hän kertoo
luontoasioista tällä palstalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
