Ministeriöltä viisi ehdotusta sote-rahoitukseen
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti torstaina viisi vaihtoehtoa, joilla voidaan yksinkertaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta.
”Nykyisin ei mistään saada kokonaiskuvaa kustannusten syntymisestä tai toiminnan tehokkuudesta. Nykyistä rahoitusta on yksinkertaistettava, jotta rahat ja vastuu olisivat samoissa käsissä”, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.).
Ryhmän mukaan on tilanteita, joissa yksi rahoittaja voi siirtää kustannusvastuun toiselle, vaikka kokonaisuudessaan se merkitsee menojen lisääntymistä.
Jatkossa pitää arvioida, miten työterveys, opiskeluterveydenhuolto sekä lääke- ja matkakorvaukset sisältyvät rahoitusvastuuseen.
Käytännössä uusi hallitus linjaa, miten työtä jatketaan.
Ykkösmallissa soten järjestäjä on alue, jolla on suorilla alueellisilla vaaleilla valittu valtuusto ja itsenäinen verotusoikeus. Pääosa tuloista kerätään veroina. Valtio maksaa järjestäjälle kehittämis- ja tasoitusrahoitusta.
Kakkosmallissa järjestämisvastuussa ovat kuntayhtymät. Kunnat ja valtio keräävät rahoituksen verotuloina. Erillisiä (Kelan maksamia) sairaanhoitokorvauksia ei ole.
Kolmosmallissa valtion rahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot on yhdistetty kansallisesti. Valtio voi vaikuttaa vahvasti järjestäjälle menevään rahoitukseen ja sen kohdentamiseen.
Nelosmallissa valtio kerää muun verotuksen yhteydessä erillistä sote-maksua, jolla korvataan valtionosuudet, vakuutetun sairaanhoitovakuutusmaksu sekä kuntien rahoitusosuus. Järjestäjät ovat kuntayhtymiä.
Viitosmallin a-kohdassa rahoitus kerätään kansalliseen rahastoon pakollisella vakuutuksella.
Rahastosta katetaan kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nykyisen sairaanhoitovakuutuksen mukaiset menot. Järjestäjä on kuntayhtymä tai valtio.
Viitosmallin b-kohdassa rahoitus kerätään yksityisiin vakuutusyhtiöihin pakollisella vakuutuksella.
Jokaisen suomalaisen tulee ottaa vakuutus yksityisestä vakuutusyhtiöstä.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
