EU:n ilmastotavoite voi viedä maataloustuotantoa Suomesta
BRYSSEL (MT)
Maatalouden kasvihuonekaasujen vähentäminen voi leikata maatalouden tuotantoa kaikissa Euroopan maissa, Euroopan komission tutkimuslaitoksen Joint Research Centerin (JRC) tutkimus osoittaa.
Jos joku JRC:n laskemasta kuudesta vaihtoehdoista toteutuu, EU:n ilmastotavoitteeseen pyrkiminen vaikuttaisi Suomessa eniten naudanlihan tuotantoon. Enimmillään lihakarja pienenisi 54 prosenttia.
Vaikutus eläinten määriin on suurempi kuin tuotantoon. Naudanlihan tuotanto laskisi enemmillään 30 prosenttia.
JRC:n malleissa maatalouden kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät koko EU:ssa 19 tai 28 prosenttia. Osassa malleja päästövähennys on jaettu tasan maiden kesken ja osassa niitä on jyvitetty.
Suomessa päästöt vähenisivät eri malleissa 24 prosentin ja 40 prosentin välillä. Jos jatkettaisiin nykypolitiikalla, päästöt kasvaisivat kuusi prosenttia.
Monessa EU-maassa tuotanto vähenisi Suomea enemmän.
”Tuotanto laskisi eniten alueilla, joilla se on tehokkainta. Siellä päästöjen vähentäminen maksaa eniten. Tämä ei kannusta niitä, jotka ovat juuri investoineet, vaan heitä rangaistaan”, Euroopan tuottajajärjestöjä edustavan Copa-Cogecan asiantuntija Evangelos Koumentakos sanoo.
Esimerkiksi Hollannissa naudanlihan tuotanto vähenisi pahimmillaan 40 prosenttia ja Tanskassa ja Ruotsissa puolella.
Joissain malleissa tuotanto kasvaisi Itä-Euroopassa.
Copa-Cogecaa tutkimuksen tulokset eivät yllätä.
”Olemme sanoneet koko ajan, että ilman tuotannon laskua tavoitteisiin ei päästä”, Koumentakos sanoo.
Tutkimuksessa esitetään, että metaanipäästöjä voisi vähentää esimerkiksi keräämällä metaania talteen karjatilan lantalasta.
Koumentakosin mukaan tekniikka ei ole kustannustehokasta vuoteen 2030 mennessä.
”Esimerkiksi Suomessa tehokkuuden rajaksi on laskettu 130 lehmän tila. Nyt karjan keskikoko teillä on reilu 30 eläintä.”
Tekniikan kustannuksista ei ole tietoa.
Suomessa MTT on laskenut, että maatalous voi vähentää kasvihuonekaasuja muutamalla prosentilla ilman tuotannon laskemista.
”Realistisilla keinoilla ei olla päästy kymmenien prosenttien päästövähennykseen”, Luonnonvarakeskuksen professori Kristiina Regina sanoo.
Metaanin kerääminen on ainoa keino.
”Sitä kerätään nyt 10–20 navetassa Suomessa. Märehtijöiden päästöjä voi vähentää jalostuksella, mutta se ei tehoa vuosikymmeniin”, Regina sanoo.
Poliittinen henki EU:ssa on, että tuotanto ei saisi laskea.
Jos tuotanto laskee, tuodaan tilalle ruokaa muualta, sillä ruuan kulutuksen laskusta ei ole merkkejä.
Ulkomailta tuotetun ruuan ilmastovaikutuksesta ei ole tietoa. Todennäköisesti se on suurempi kuin EU-maissa.
EU:n maatalousministerit ovat sopineet, että maatalous osallistuu ilmastotalkoisiin. Erimielisyyttä aiheuttaa riski, että kustannukset maataloudelle voivat olla suuremmat kuin saavutettu ilmastohyöty.
Tarkkaa tavoitetta maatalouden tai jäsenmaiden osuudelle kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksestä ei ole asetettu.
Maatalouden päästöt ovat vähentyneet 23 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
Viime vuosina vähentyminen on hidastunut.
Reginan arvio on, että maatalous ei lopulta joudu vähentämään päästöjä, eikä siis myöskään leikkaamaan tuotantoa, jotta Euroopan ruokaturvallisuus säilyy.
Tutkimuksen mukaan viljelijöiden tulot kasvavat jokaisessa vaihtoehdossa.
Suomessa tulot voisivat kasvaa jopa yli 20 prosenttia. Kasvua olisi erityisesti Pohjois-Suomessa. Syynä on tuotannon tehostuminen ja tuottajahintojen nousu.
Koumentakosin mukaan tulojen nousu johtuu tuottajien vähenemisestä.
”Monet viljelijät lopettavat. Jäljelle jääneiden tuottajien tilat kasvavat, joten he hyötyvät tuottajahintojen noususta. Lisäksi tuotannon lasku vähentää alan työpaikkoja.”
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
