Siedättäminen ei ratkaise susiongelmaa
Suomessa ollaan päivittämässä susikannan hoitosuunnitelmaa ja sattumalta sain olla mukana yhdessä tilaisuudessa keskustelemassa asiansa tuntevien alustajien kanssa aiheesta. Tämä on harvinaista maaseudun asukkaalle, sillä nämä kuulemistilaisuudet on suunnattu yleensä samanhenkisille ja vielä hyvin valikoituneille ryhmille.
Vuonna 1995–96 maatalousministeri Kalevi Hemilä antoi tehtäväksi luonnonvarainneuvostolle valmistella susikannan levittäminen koko Etelä- ja Keski-Suomeen ja käytännön suunnittelutyön ns. suurpetotyöryhmälle. Silloin tämä kaikki tehtiin jostakin syystä salassa ja vielä niin, että susien levitysoperaatiokin tehtiin salassa. Mikä kummallisinta, asiaa koskevat paperitkin ovat osittain hävinneet arkistoista.
Olen aina luottanut siihen, että valtion toimet on tehty lain mukaan. Mutta susien (tai ns. koirasusien) vapaa levittäminen maaseudun ihmisten ja laidunnettavien kotieläinten joukkoon, sekä silloisten suunnitelmien tekeminen ei täytä vähäisiltäkään osilta Suomen perustuslain kohtia.
Eikä sitä ole koskaan tutkittukaan perustuslain näkökulmasta, vaan eläintensuojelijoiden ja ao. järjestöjen mielihalujen pohjalta.
Tätä palvelemaan on valjastettu muun muassa Rktl, jonka lausumat ovat hyvin yhdenmukaisia eläinsuojelijoiden mielipiteitten kanssa.
Niiden ihmisten mielipiteitä, jotka jokapäiväisessä elämässä ihan oikeasti joutuvat kohtaamaan susien aiheuttamat ongelmat, ei ole juuri ollenkaan kuultu.
”Hyviä” neuvoja on tullut ihan ministeritasoa myöten, kuten kattilankansien kolistelu ym. Ei susien ”siedättämishankkeilla” ongelmia poisteta, ei edes vähennetä.
Uutta susikannan hoitosuunnitelmaa tehtäessä on kuunneltava kaikkia niitä tahoja, ketä se konkreettisesti koskettaa. Toinen ehdoton edellytys on, että Suomen perustuslaki otetaan kaikilta kohdin huomioon suunnitelmaa tehtäessä. Miksi tämä on erittäin tärkeää? Siksi että perustuslaki ottaa ainakin vielä koko maan asukkaat tasapuolisesti huomioon.
Sivistysvaltiossa, jona me tätä maatamme pidämme, nämä lait on tehty kaikkia sitoviksi, eikä joku pieni, äänekäs ja sopivasti soluttautunut ääriliike voi tulkita lakeja omien mielihalujensa mukaan. Pitää myös muistaa, että susi on peto ja se ei ole maailmanlaajuisesti ajatellen mitenkään uhanalainen.
Uutta susikannan hoitosuunnitelmaa tehtäessä perustuslain toteutumista tullaan seuraamaan erityisen tarkkaan. Taustakriteerinä on hyvä myös pitää mielessä, että EU ei vaadi susilaumoja Etelä- ja Keski-Suomeen.
Suomen perustuslakiin vedoten voimme täällä maaseudulla vaatia mm. näin: Me haluamme elää turvallisesti sillä paikalla, jonka olemme kodiksemme valinneet ja harjoittaa sitä elinkeinoa minkä olemme valinneet.
Jokaisen omaisuus (kuten kotieläimet ja koirat) ja kotirauha on oltava turvattu. Lasten on saatava elää tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin (ja kansainvälisiin sopimuksiin) ja julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen.
Pekka Heikkilä
Uusikaupunki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
