Suomalaispuutarhurit valtaavat keskiluokkaistuvan Venäjän markkinoita
PIETARI, VENÄJÄ (MT)
Venäjällä noin 60 prosenttia vihanneksista ja hedelmistä myydään edelleen toreilla. Vaurastuva keskiluokka tekee ostoksensa marketeissa.
Marketeissa asioivien mielissä premium-tuote ja premium-laatu ovat vakiintuneita käsitteitä.
Huippulaatuun yltääkseen marketin on yleensä talvella turvauduttava tuontikasviksiin, kertoo toimitusjohtaja Pekka Honkala Honkala Consulting Oy:stä.
Venäjälle tuodaan kasviksia muun muassa Puolasta, Saksasta ja Hollannista. Tuojamaiden joukossa on yksi ylitse muiden: Suomi.
Sijaintimme Venäjän rajanaapurina antaa kilpailuetua, kun kisataan tuotteiden toimitusnopeudesta, tuoreudesta tai rahtikustannuksista.
Lisäksi suomalaisuus on venäläisille tae laadusta; meikäläisiä vihanneksia ja perunoita arvostetaan erittäin paljon.
”Emme käsitä, miten hyvä maine suomalaisilla tuotteilla Venäjällä on. Kysymys on siitä, miten pystymme tähän ihailuun vastaamaan”, sanoo MMM:n ylijohtaja Veli-Pekka Talvela.
Venäjän keskiluokan kasvaessa ja vaurastuessa kaupan rakenne muuttuu yhä länsimaisemmaksi. Torien sijaan ruoka ostetaan hypermarketeista.
Kaupan rakenne on kuitenkin pirstaleinen. Viiden suurimman kauppaketjun hallussa on noin kuusi prosenttia vähittäiskaupasta.
Nyt suuret venäläiset ja ulkomaiset ketjut ostavat pieniä vähittäismyymälöitä ja -ketjuja. Ketjuuntuneen vähittäiskaupan osuus markkinoista kasvaa noin 65 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä, kertoo toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja Fennopromo Oy:stä.
”On ainutlaatuista, että näin valtava muutos tapahtuu meitä lähellä. Muutos pitää aina sisällään mahdollisuuden liiketoimintaan.”
Lilja listaa markkinaraot, joissa hän näkee Suomelle mahdollisuuksia vientiin: terveysvaikutteiset tuotteet, luomu ja muut eettiset tuotteet, hemmottelu- ja luksustuotteet, erityisruokavalioon sopivat tuotteet sekä kaura ja lasten ruuat.
Tuotteesta riippumatta sille on rakennettava brändi, jos sen haluaa saada tarjolle Venäjän vähittäiskauppoihin, Lilja painottaa
Samaa tuotetta voidaan myydä sekä suomalaisille että venäläisille, mutta brändin pitää olla suunniteltu kullekin markkinalle erikseen.
Venäläiset ovat visualisteja, joille tuotteen pakkaus ja tarina ovat erittäin tärkeitä.
Pienikin brändi lunastaa paikkansa, jos se on riittävän kiinnostava, Lilja evästää.
”Suomalaisen tuotteen ei koskaan kannata pyrkiä olemaan halpa mutta aina koko hintansa arvoinen. Pelkästään hinnalla kilpailemalla suomalaiset tuotteet eivät ikinä pärjää.”
MAIJA ALA-SIURUA
Pekka Honkala, Veli-Pekka Talvela ja Eeva-Liisa Lilja puhuivat
Puutarha-sanomien järjestämässä vientiseminaarissa.
Perunan- ja
puutarhaviljelijöille suunnattu
seminaari oli 8.–10.11.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
