Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut muuttuvat
Alkukeväällä ensi vuonna metsänhoitoyhdistysten jäsenet saavat ensimmäistä kertaa jäsenmaksun ja -kortin sisältävän kirjeen omalta metsänhoitoyhdistykseltään.
Tähän vuoteen saakka verottaja on kerännyt syksyisin metsänhoitomaksun, joka on tilitetty metsähoitoyhdistyslain mukaisesti paikallisille metsänhoitoyhdistyksille.
Metsänhoitomaksu on koostunut perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta lisäosasta, jonka suuruuden metsänhoitoyhdistys on saanut päättää. Tämän syksyn maksuissa perusosa on 23,19 euroa.
”Metsähoitomaksun valtakunnallinen keskiarvo on ollut noin 90 euroa vuodessa”, kertoo kehittämisasiantuntija Lasse Lahtinen MTK:n metsälinjalta.
Ensi vuonna maksut vaihtelevat yhdistyksittäin. Kukin yhdistys päättää tämän syksyn aikana tulevasta jäsenmaksustaan.
Yhdistyksillä on valittavanaan peräti kuusi vaihtoehtoa maksuperusteen laskentaan.
Maksu voidaan määrätä osissa kuten nykyinen metsänhoitomaksu, pelkkien hehtaarien perusteella tai kaikille samana könttäsummana.
Uudenlaista jäsenmaksua lukuunottamatta yhdistysten muutos ei juurikaan tule näkymään asiakkaalle, arvioi Kalajokilaakson yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski.
”Meillä on tarjolla kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Niillä jatketaan ensi vuonnakin.”
Tulevasta jäsenmaksusta ei Kalajokilaaksossa vielä ole päätetty. Sama tilanne on Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksessä.
”Metsänomistajan kannalta samat toimistot säilyvät samoin kuin oma, tuttu metsäneuvoja”, Keski-Suomen yhdistyksen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro.
Uusi jäsenkortti avaa jäsenille uudenlaisia etuja. MTK:n valtakunnallisten etujen lisäksi jäsenet pääsevät hyödyntämään myös yhdistysten paikallisia jäsenetuja.
”Meillä on tarkoitus kehittää kvartaaleittain vaihtuvia jäsenetuja, esimerkiksi tarjouksia tuotteista tai alennuksia esimerkiksi ravitapahtumiin. Sekä hupia että hyötyä on tulossa.”
Rautakosken mielestä yhdistysten sääntömuutokset luovat otollisen mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen.
”Kaikki rajoitteet toiminnasta poistuvat lakisääteisen metsänhoitomaksun mukana. Siten voimme kehittää palveluliiketoimintaamme vapaasti. Sitä mietitään ensi vuodesta alkaen.”
Kaikilla nykyisillä metsänhoitoyhdistyksen jäsenillä jäsenyys jatkuu automaattisesti. Sen sijaan ensi vuodesta lähtien uusien metsänomistajien pitää hakea jäsenyyttä yhdistyksen hallitukselta.
”Käymme jatkossa 3–4 kertaa vuodessa läpi uudet metsänomistajat ja markkinoimme jäsenyyttä”, Pentinpuro kertoo.
Yksi merkittävimmistä jäseneduista on sertifiointi. Ilman sertifikaattia puun myynti voi olla hankalaa.
Metsänomistajan kannalta hyödyllinen muutos voi olla myös se, että yhdistysten uudistuneisiin sääntöihin on kirjattu metsänomistajan etujärjestönä toimiminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdistys selvittää esimerkiksi puukauppaan, maankäyttöön tai kaavoitukseen liittyviä pulmia metsänomistajan apuna.
Nämä palvelut ovat jäsenille pääasiassa maksuttomia.
”Se rooli tulee paikallisesti kasvamaan”, Pentinpuro toteaa.
HANNA LENSU
Kaikki rajoitteet toiminnasta
poistuvat lakisääteisen metsänhoitomaksun mukana. Siten voimme kehittää palveluliiketoimintaamme vapaasti.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
