Ruokakulttuuri ja lähiruoka täynnä mahdollisuuksia
KOUVOLA
”Meillä on ollut tauko ruokakulttuurin arvostamisessa ja eteenpäin viemisessä. Nyt siihen on herätty hallitusohjelmaa myöten. Suomalaista ruokakulttuuria pitää vaalia ja edistää”, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta vaati Kouvolan Elimäellä pidetyssä lähiruokaseminaarissa.
1990-luvun tehokkuusajattelu ja kansainvälistyminen hävittivät aiemmin Jaakko Kolmosen ja Marttojen johdosta kukoistaneen suomalaisen ruokakulttuurin.
Lähiruokainnostus on Syväniemen mukaan suuri mahdollisuus maakunnille.
”Syöminen ei koskaan lopu. On pidettävä huoli, että veroäyri kiertää omalla alueella. Siitä hyötyvät sekä maakunnan maatalousyrittäjät että alueen pienet ja keskisuuret yrittäjät.”
Seminaarissa puhunut viestintäpäällikkö Minna Kantén Ruokatieto ry:stä piti lähiruuan yleispätevää määrittelemistä vaikeana.
”Onko se lähiruokaa, kun sipoolainen mansikkatila käyttää venäläisiä poimijoita? Onko ulkomaalaisella reseptillä valmistettu kotimainen tuote, jossa on käytetty paikallisia raaka-aineita, lähiruokaa?”
”Ovatko ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön paikallisista suomalaisista raaka-aineista Suomen markkinoille valmistetut tuotteet lähiruokaa?”
Kanténin mielestä globaalia massatuotantoa ei voi verrata käsityönä tehtäviin pienyrittäjien tuotteisiin. Tuotantokustannukset ja hintaerot ovat tuotteiden välillä valtavat.
Vertailun pitää tapahtua samankokoisten tuotteiden, kuten italialaisen pienyrittäjän oliiviöljyn ja suomalaisen pienyrittäjän rypsiöljyn välillä.
Kantén ei usko, että lähiruualle löydetään koskaan kaikille sopivaa määritelmää.
”Nyt määritelmää tarvitsevat lainsäätäjät, tutkimus ja ne tahot, jotka myöntävät lähiruokaa koskeville projekteille rahoitusta.”
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
