Rampe ja Vatti raportoivat

Ette ehkä tunne Rampea, mutta

Vattin tunnette kyllä. Rampe pelaa

hedelmäpelejä ja tekee näin rahansiirtoja. Vatti tutkii muun muassa rahansiirtojen vaikutuksia.

Rampe raportoi pelin vaikutuksista kertomalla, paljonko voitti pelissä.

”Taas tuli eurolla kaksi kymppiä”, saattaa Rampe riemuita. Paljonko peliin on

mennyt, siitä Rampe vaikenee.

Rampella ei ole tutkijan koulutusta eikä vastuuta. Vattilla, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksella on sekä vastuu että arvovalta.

Viimeisten tutkimuspäästöjen perusteella voi kuitenkin päätellä, että Rampen ja Vattin raporttien luotettavuus lähenee toisiaan.

Vatt kertoo meille, ettei valtion

alueellistamisella ole ollut toivottavia vaikutuksia. Laitoksen erikoistutkija on laskenut, että vaikka työpaikkoja on

siirretty maakuntiin, työpaikat eivät ole siellä lisääntyneet.

Jos asialla olisi ollut tavallinen tallaaja eikä erikoistutkija, laskutoimituksen

lopputulos olisi pannut laskijan epäilemään, jäikö laskusta jotakin pois.

Erikoistutkija sen sijaan uskaltaa sanoa sen, mitä hänen laskimessaan lukee:

Kaksi plus kolme on yksi.

Rampe tietää, ettei valtion työpaikkojen siirto ole kulkenut vain yhteen suuntaan, siis pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Hän on huomannut, että liikenne kulkee useimmiten päinvastoin.

Rampekin tosin ostaa (voittorahoillaan?) päivittäisen iltapäivälehden ja lukee

siitä, miten kauhea kohtalo esimerkiksi Lääkelaitoksen henkilökuntaa on

kohdannut. He kun joutuvat, ainakin osittain, ja ehkä jopa melko varmasti

siirtymään Helsingistä Kuopioon jo vuonna 2016, tai ehkä sittenkin vähän myöhemmin. Saattaa tietysti olla niinkin,

että virastosta siirtyy Kuopioon vain eteisvahtimestarin apulainen, mutta

onhan se kauheaa.

Rampe ja monet muut, Vattin erikoistutkijoita lukuun ottamatta, tietävät että valtio on siirtänyt työpaikkoja Helsingistä toiseksi eniten Espooseen – melkein viisisataa tämän vuosituhannen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Vain

Jyväskylä on saanut enemmän, kiitos

Pekkarisen.

Sanomalehti Kalevan äskettäin julkaisemien tilastojen mukaan eniten on

menettänyt Helsinki, yli 700 työpaikkaa. Suhteessa asukaslukuun sen menetys

oli 0,11 prosenttia. Jos Helsinkiä olisi

kohdeltu kuin Inaria, työpaikkoja olisi

hävinnyt yli 12 000.

Eniten valtion työpaikkoja on edelleen Uudellamaalla, yli 57 000. Sieltä niitä on vähennetty 1,3 prosenttia. Rumimmin on otettu Kainuusta 16,5 ja Lapista 15,7

prosenttia.

Joku muu kuin Vattin erikoistutkija olisikin kertonut, että työpaikkojen

alueellistaminen on ollut puuhastelua

ja työpaikkojen hävittäminen raakaa

raivausta.

Paitsi työpaikkoja, maakunnista on

hävitetty myös elintärkeitä palveluja. On viety työvoimapalvelut, metsähallituksen palvelut, rajavartijat, poliisit ja tulli. Jopa vankilat on pitänyt viedä pois sieltä, missä niillä olisi tilaa olla.

Vain Vatti voi väittää, että ”valtion

työpaikkojen sijoittamisella ei näyttäisi olevan vaikutuksia aluetalouteen”.

Ei tuota usko Rampekaan.

Kataisen hallitus sen sijaan uskoo.

Erikoistutkijan raporttia käytetään perusteena kun päätetään, että alueellistaminen

ei kannata.

jouko.ronkko@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF