Kotimaista ruista

Rukiin kotimaisen tuotannon eteen on kampanjoitu monesti, mutta mitä saavutettiin? Rukiin hinnan täydellinen alasajo suhteessa tuontirukiiseen ja muihin viljalajeihin!

Rukiinviljelyssä kaivataan kotimaisuutta. Niin ainakin väitetään. Mutta mikä mielenkiintoinen yhteensattuma liittyy ruiskampanjointiin ja hintaan?

Ruis on Suomessa ollut syksyyn 2010 asti hinnaltaan kilpailukyinen muihin EU-maihin verrattuna. Mutta nyt tuontiruis on huomattavasti kalliimpaa.

Muutama mylly on asiasta harmistunut. Kotimaista pitäisi saada yhä samalla 2000-luvun alun hieman yli sadan euron tonnihinnalla, ettei tarvitsisi ostaa kallista yli 200 euroa maksavaa ruista Itä-

Euroopassa. Se on sitä

”kotimaisuuskampanjaa”.

Sama pätee luomurukiiseenkin. Luomuruis maksaa nyt Itä-Euroopasta tuotuna noin 400 euroa tonni, mutta harva kotimainen mylly on valmis maksamaan siitä 300:aa euroa. Tuontitavara on siis arvostetumpaa kuin kotimainen. Eiköhän rukiin viljely lopu tähän?

Rukiin kotimaisuusaste oli viime vuonna 60 prosenttia. Tulevan kesän rukiissa kotimaisuusaste uhkaa vähentyä jopa alle 50 prosentin. Myllyt joutuvat tuomaan ruista yhä enemmän ulkoa.

Tulee uusi ongelma. Kuinka paljon pitää kotimaisen rukiin hintaa laskea, jotta sillä saadaan katettua kalliimman tuontirukiin tuomaa tappiota? Sen verran kallista tuo suomalainen jauhatus…

Kotimaisen rukiin hinnoittelu pitäisi olla vähintään samalla tasolla kuin Saksassa. Koska MTK sopii rukiin hinnan niin kuin jurtinkin?

Perttiä, Reissumiestä ei laulata

Avaa artikkelin PDF