Neljäntuhannen hehtaarin maatilan 2 300-päinen karja tuottaa Tsekissä maitoa ja sähköä

Bonagron lehmät Tsekissä tuottavat maitoa 10 600 kiloa vuodessa. Holstein-karjalle jaettiin rehua marraskuun alussa. Kuva: Jouko Kyytsönen

Bonagron johtaja Jan Vojta sanoo, että maatalousyrityksillä on Tsekissä vaikeuksia pärjätä kuivuuden ja markkinamuutosten kourissa. Maatilalla oli ollut parin kuukauden kuivuuskausi ennen lokakuun alkua. Kuva: Jouko Kyytsönen

Bonagro Oy:n maatilalla Tsekissä lähellä Brnon kaupunkia on 1 150 lypsävää. Kuva: Jouko Kyytsönen

Etelä-Tsekissä Brnon lähellä sijaitseva Bonagro Oy on maatila, jolla on maata 4 000 hehtaaria 14 kylän alueella, nautakarjaa 2 300 päätä ja biokaasulaitos tuottaa sähköä tuhannen kilowatin teholla.

Bonagro on saanut nimensä Napolen Bonapartelta, joka Ranskan keisarina voitti maatilan vieressä sijaitsevan Austerlitzin kylässä Venäjän ja Itävallan armeijat vuonna 1805, maatilan maitojohtajana pitkään toiminut Jan Vojta kertoo.

Yhtiö on perustettu vuoden 1994 jälkeen useille osuuskuntatiloille Tsekkoslovakian kommunistihallinnon kaaduttua 1989. Yhtiöllä oli 3 200 omistajaa vielä pari vuotta sitten, jolloin 19 paikallista liikemiestä osti yhtiön omistuksen.

Vojtan mukaan yhtiö joutuu Napoleonin tavoin kamppailemaan jatkuvasti erilaisia uhkia, kuten kuivuutta, ilmastonmuutosta, hallinnon määräyksiä ja markkinoiden muutoksia vastaan ja kannattavuus on erittäin tiukalla.

Työntekijöitä yhtiöllä on 135 ja uusia haetaan jatkuvasti, mutta raskaalle maatalousalalle on vaikea saada väkeä. Palkka on 1 500 euroa kuukaudessa, joka on Vojtan mukaan yli alan keskiarvon.

Bonagrolla on kahdella tilalla 1 150 holstein-lypsylehmää, joiden tuotos on 10 600 litraa maitoa vuodessa. Maidon osuus on noin 40 prosenttia yhtiön tuotosta, toinen 40 prosenttia tulee viljoista ja biokaasusta 20 prosenttia. Yhtiö on alkanut valmistaa myös aterioita lounaaksi, mikä parantaa kannattavuutta.

Maidon hinnan kerrottiin olevan jonkin verran yli 30 senttiä litralta, mikä jää alle Suomen tuottajahintojen.

Peltoala jakautuu pääasiassa vehnälle, ohralle, maissille, sokerijuurikkaalle ja sinimailaselle. Vehnäsato on 8 400 kiloa hehtaarilta ja maissin 10 000 kiloa.

Vuonna 2012 rakennetussa biokaasulaitoksessa syötteenä käytetään 50 tonnia maissia ja 20 tonnia karjanlantaa. 4 800 kuutiometrin bioreaktorissa syöte viipyy 56 päivää. Syntynyt metaani syötetään ärjyyn 20 sylinterin ja 49 litran kokoiseen Jenbacher-moottoriin, joka tuottaa sähköä megawatin teholla.

Jäähdytysveden lämpöä siirretään muun muassa läheisen kylän kouluun ja uimahalliin tilan itse tarvitseman lämmön lisäksi.

Maatila käyttää sähköstä viitisen prosenttia, loput syötetään verkkoon. Sähkön hinta on noin 17 senttiä kilowattitunnilta.