Terveenä työssä Kun avioliitto päättyy

Avioliitto, työ, ystävyys, vanhemmuus ja terveys eivät säily ikuisesti samanlaisena, vaan elämän tapahtumat, kriisit ja pettymykset muuttavat meitä kaikkia. Varmaa elämässä on vain muutos. Pikkuhiljaa tapahtunutta muutosta ei helposti pane merkille, mutta äkillinen ja odottamaton muutos saattaa suistaa koko elämän hetkeksi raiteiltaan. Koko elämä mullistuu, kun esimerkiksi avioero yllättää.

Suomessa eroaa vuosittain noin 14 000 paria. Useimmissa tapauksissa eron panee vireille nainen. Vaikka ero yllättäisikin toisen osapuolen, on muutosta tavallisesti ollut ilmassa jo pitkään. Jos tyytymättömyyttä ja pettymyksiä on kasautunut pitkältä ajalta, ei terapiakaan välttämättä pelasta liittoa: amerikkalaisia pareja tutkittaessa on havaittu, että avun hakemista terapiasta odotetaan keskimäärin kuusi vuotta. Silloin pettymyksiä on ehtinyt kasautua suhteeseen jo aika paljon, ja terapiasta saattaa muodostua eroon auttava prosessi.

Vaikka ero tulisikin, on terapiasta silti apua. Parhaimmillaan molemmat osapuolet ymmärtävät oman osuutensa ongelmien synnyssä ja siinä, että ongelmat jäivät ratkaisematta. Terapiasta on apua myös avioliiton tarinan hahmottamisessa: mitä arvokasta saimme yhdessä aikaiseksi ja millainen pari olimme. Arvokkaat asiat menneisyydessä auttavat rakentamaan myös tulevaa.

Eroon sopeutumista edistää hyvä ystäväverkosto. Muutoksesta puhuminen auttaa jäsentämään omia tunteita ja vähentää turvattomuutta. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vie silti aikaa. Sopeutumisen toinen nimi on surutyö, sillä vanhasta luopuminen ei onnistu ilman kipua ja kiukkuakin. Miksi kävi näin? Tämä ei ole reilua!

Tunteiden läpikäyminen on välttämätöntä, jotta surutyössä pääsisi eteenpäin. Muiden näkökulmaan ei välttämättä ole helppo asettua eikä aina ole siihen haluakaan – aluksi onkin tärkeää selvittää sitä, mitä muutos merkitsee juuri minulle.

Lasten hyvinvointi on myös useimpien eroparien listalla kärjessä. Omia tunteita, toiveita ja suunnitelmia kannattaa käydä läpi tarvittaessa ammattilaisenkin kanssa, jotta pystyy huomioimaan lasten tarpeet paremmin eikä heistä tule eron pelinappuloita. Mitä paremmin vanhemmat kykenevät yhä toimimaan yhdessä vanhempina, sitä paremmin he pystyvät auttamaan lapsia sopeutumaan eroon.

Vertaistuki on todettu erittäin tehokkaaksi avioerosta

selviämisessä. Eroryhmä voi auttaa hahmottamaan esimerkiksi kriisin vaiheita. Uusi ryhmäläinen kuulee muilta, miten shokkivaihe pudottaa ensin pohjalle, seuraa kaupankäyntiä, syyllisten etsintää, vihan tunteita ja pikkuhiljaa myös uuteen tilanteeseen sopeutuminen. Silloin arpi tuntuu, mutta se ei enää estä elämästä. Suru menetetystä voi silti nousta välillä pintaan. Vertaistuen ja ammattiavun turvin ”kuopasta” kavutaan kuitenkin ylös nopeammin, sillä ihminen oppii kriisien kautta havainnoimaan ja säätelemään paremmin tunteitaan – juuri siksi puhutaankin usein kehityskriiseistä.

Uhkana kriisistä selviämiselle on kriisiin jumiutuminen. Entiseen tarrautuminen tuottaa pahaa oloa ja katkeruutta, joka vie ilon elämästä. Kriisin syy voi olla sekin, ettei avioerosta pystytä päättämään. Esimerkiksi parisuhteen toistuva uskottomuus tai repivä riitely voivat viedä suhteen jumiutuneeseen kriisiin, kun pari ei osaa elää yhdessä eikä myöskään uskalla erota.

Hyvä ja turvallinen olo suhteessa on paras mittari liiton toimivuudelle. Jos sellaista tunnetta ei ole, kannattaa apua hakea heti eikä jäädä odottelemaan tilanteen paranemista itsekseen.

Avaa artikkelin PDF