Maaseudulla kiertänyt monipalveluautokokeilu oli menestys Pohjois-Karjalassa, Siun Soten projektiasiantuntija Jonna Konttinen kertoo. Kuva: Lari Lievonen
Siun sote kehittää liikkuvia sote-palveluita monipuolisesti – ”Lähipalvelu ei häviä, mutta sen tuottamisen tapa voi muuttua”
Hallintoylilääkäri Petri Kivinen katsoo, että liikkuvat palvelut voivat tuoda huomattavia säästöjä sote-puolelle sekä samalla parantaa palveluiden laatua.Joensuu
Kontiolahti–Lehmo–Eno-alueen vastaava hammaslääkäri Elisa Hassinen (kuvassa etualalla) ja suuhygienisti Mira Romppanen tekivät kolmasluokkalaisten hammastarkastuksia Kulhon koululla Kontiolahdessa joulukuussa. Kuva: Lari LievonenPohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten palveluverkkosuunnitelmassa lähdetään siitä, että liikkuvia palveluita kehitetään monipuolisesti.
”Palveluverkkomme kattaa niin Joensuun seudun kuin maaseutualueet. Maaseudulla on jatkossakin fyysisiä palvelupisteitä, joita täydennetään liikkuvilla sote-palveluilla”, Siun soten hallintoylilääkäri Petri Kivinen toteaa.
Väestön painopiste on Joensuussa ja sen ympäryskunnissa, mutta noin puolet maakunnan ihmisistä asuu muualla maakunnassa. Välimatkat kuntakeskuksesta toiseen ja sivukyliltä taajamiin ovat pitkiä.
Siun soten sotepalvelukeskus Joensuun kantakaupungissa vastaa valmistuttuaan noin 70 000 ihmisen sote-palveluista. Laajan palvelun sote-asema on Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa, Ilomantsissa, Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa.
”Lähes koko maakunnan väestölle turvataan laajan palvelun sote-asema korkeintaan 40 minuutin etäisyydellä heidän asuinpaikastaan”, Kivinen kertoo.
”Liikkuvista palveluista puhuttaessa syntyy usein väärä käsitys, että maaseudun pienet terveyskeskukset lakkautetaan ja palvelut siirtyvät vain kumipyörille. Tästä ei ole kysymys.” Petri Kivinen
Pienempien terveyskeskusten toiminta toteutetaan jatkossa liikkuvien palveluiden mallin pohjalta.
”Liikkuvista palveluista puhuttaessa syntyy usein väärä käsitys, että maaseudun pienet terveyskeskukset lakkautetaan ja palvelut siirtyvät vain kumipyörille. Tästä ei ole kysymys vaan siitä, että palveluita tuotetaan eri tavoin ja tarpeen mukaan”, Kivinen tähdentää.
Siun soten pienempien kuntien sote-palvelut eivät pääty, vaan niissä on toimintaa esimerkiksi kahtena tai kolmena päivänä viikossa.
”Mutta mahdollisesti muussa palvelupisteessä kuin entisellä terveysasemalla. Hoitajat saapuvat palvelupisteelle joinakin päivinä viikosta. Olennaista on, että palveluita tuotetaan tarpeiden mukaisesti.”
Kivinen korostaa, että Siun sote on sitoutunut huolehtimaan kaikkien pohjoiskarjalaisten pääsystä laadukkaiden sote-palveluiden äärelle.
”Lähipalvelu ei häviä, mutta sen tuottamisen tapa voi muuttua. Palvelupiste voi olla jatkossa vaikka yhteydessä.”
Liikkuvan lähipalvelun määritelmä on moninainen. Se voi ensinnäkin tarkoittaa hoitohenkilökunnan liikkumista kiinteään toimipisteeseen. Se voi myös tarkoittaa toimintamallia, jossa hoitohenkilökunta luo mobiiliyksikön esimerkiksi kouluun, päiväkotiin tai palveluyksikköön.
Kolmas liikkuvan lähipalvelun määritelmä on siirrettävä ratkaisu, jossa palvelu liikkuu asiakkaiden luokse esimerkiksi kumipyörillä. Neljäs ovat liikkuvat kiinteät tilaratkaisut.
”Siirtotiloja on meillä käytössä esimerkiksi Pyhäselän alueella. Ne voivat olla helposti paikasta toiseen siirreltäviä moduulitiloja”, Kivinen toteaa.
Hallintoylilääkäri katsoo, että liikkuvat palvelut voivat tuoda huomattavia säästöjä sote-puolelle sekä samalla parantaa palveluiden laatua.
”Kun keskustellaan siitä, pitäisikö rajallisia euroja suunnata ikääntyvien sote-kiinteistöjen ylläpitoon vai hoitohenkilökuntaan, vastaus on mielestäni yksiselitteinen.”
”Kun keskustellaan siitä, pitäisikö rajallisia euroja suunnata ikääntyvien sote-kiinteistöjen ylläpitoon vai hoitohenkilökuntaan, vastaus on mielestäni yksiselitteinen.” Petri Kivinen
Pohjois-Karjalassa liikkuvia sote-palveluita on testattu etupainotteisesti jo ennen päivämäärää 1.1.2023, jolloin sote-uudistus astui voimaan ja nykyiset hyvinvointialueet aloittivat työnsä.
”2022 järjestettiin kaksi neljän viikon mittaista kokeilua, joissa monipalveluauto liikkui haja-asutusalueilla”, Siun soten projektiasiantuntija Jonna Konttinen kertoo.
Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa testattiin suun terveydenhuoltoa ja toisessa vaiheessa tarjolla oli sairaanhoitajan vastaanotto.
Sairaanhoitajan vastaanotolla kävi 269 asiakaskasta 17 päivän aikana.
"Monipalveluautossa annettiin rokotuksia, mitattiin verenpainetta, tarkastettiin luomia ja ihomuutoksia sekä tarjottiin ihmisille terveysneuvontaa. Myös digineuvontaa tarjottiin”, Konttinen sanoo.
Kokeiluista tehtiin jälkikäteen palautekysely.
”Kävi ilmi, että haja-asutusalueilla asuvat ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä liikkuviin palveluihin. 98 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa tarvitsevansa avun. Yhtä moni myös haluaisi jatkossa asioida monipalveluautossa”, Konttinen summaa.
Kyselystä kävi ilmi, että myös terveydenhuollon ammattilaiset kokivat kokeilun myönteiseksi.
”Haasteita toi talviaikaan tiestön kunto syrjäseuduilla sekä suupirssissä tilanpuute parin kanssa työskennellessä.”
”Kävi ilmi, että haja-asutusalueilla asuvat ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä liikkuviin palveluihin.” Jonna Konttinen
Kontiolahti–Lehmo–Eno-alueen vastaava hammaslääkäri Elisa Hassinen ja Joensuun seudulla työskentelevä suuhygienisti Mira Romppanen tekivät joulukuussa kolmasluokkalaisten hammastarkastuksia Kulhon koulussa Kontiolahdella.
”Alkuviikosta tehtiin suuhygienistin tarkastuksia ja tänään on jatkettu hammaslääkärin tarkastuksilla. Tietyt ikäluokat kutsutaan aina vuositarkastuksiin”, Hassinen sanoo.
Hammaslääkärin vastaanotto välineistöineen on rakennettu yhteen koulukiinteistön huoneista.
”Tämä ei ole jatkuvassa käytössämme vaan on koulun kanssa sovittu, että kerran vuodessa noin viikko ollaan koulun tiloissa”, Romppanen kertoo.
Kouluissa tehtäviä hammastarkastuksia on tehty Pohjois-Karjalassa Hassisen mukaan jo useamman vuoden ajan.
”Palaute on ollut myönteistä ja vanhemmatkin ovat tykänneet. Lasten ja vanhempien koulu- ja työpäivät eivät katkea, kun lapsia ei tarvitse kesken päivää kuskata hammashoitolaan. Mukana olevien koulujen määrä on pikkuhiljaa kasvanut.”
Perushoitaja Anne Tuunainen asuu Tohmajärvellä. Ajokilometrejä kertyy työmatkoilla runsaanlaisesti, sillä Tuunainen kulkee töissä niin vajaan 30 kilometrin päässä Kiteellä kuin yli 60 kilometrin päässä Kesälahdella. Kuva: Lari LievonenTohmajärveläinen perushoitaja Anne Tuunainen työskentelee Kiteen sote-asemalla vastaanottotyössä ja Kesälahden terveyskeskuksessa laboratoriossa sekä vastaanotossa.
”Pääsääntöisesti työskentelen kolmena päivänä viikossa Kiteellä ja kahtena Kesälahdella. Kesälahdella paikkaan sieltä puuttuvaa työvoimaa”, Tuunainen kertoo.
Työvuorokiertoihin vaikuttavat muun muassa hoitohenkilökunnan sairauspoissaolot, lomat ja luottamustoimet.
”Vaihteluakin on ja välillä työvoiman tarve Kesälahden suunnalla on suurempaa. Hiljattain tein siellä yli kuukauden työputken”, Tuunainen sanoo.
Perushoitaja pitää kahdessa eri paikassa työskentelyä myönteisenä asiana.
”On mukavaa, että saa vaihtelua. Vähän paikka ja henkilökuntakin ympärillä vaihtuu.”
Ajokilometrejä Tuunaiselle kertyy paljon, mutta se ei ole ongelma.
”Työmatka on myös sopivan pitkä siihen, että saa nollattua työpäivän. Keliolosuhteet toki täytyy huomioida.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
