Ruuan hinnan nousu ei pelasta viljelijöitä ‒ kuluttajien maksamista lisäeuroista vain joka neljäs päätyy maataloustuottajille
Tuottajahintojen nousu on tuonut viljelijöille noin 500 miljoonan euron lisätulot. Kustannuksien nousu on noin miljardi euroa.
Monen maataloudessa käytettävän tuotantopanoksen hinta on noussut yli kymmenkertaisesti 7,6 prosentin inflaatioon verrattuna. Kuva: Jarkko SirkiäRuuan hinnan nousu viimeisen vuoden aikana on maksanut kuluttajille noin kaksi miljardia euroa.
Maataloustuottajien tulot ovat yli vuoden kestäneen kustannuskriisin aikana kasvaneet noin 500 miljoonalla eurolla.
Ketjun muiden toimijoiden, kuten kaupan ja elintarviketeollisuuden potiksi ruuan hinnan noususta jää siis noin 1,5 miljardia euroa.
Laskelma kuluttajien kahdesta miljardista perustuu viimeisiin inflaatiolukuihin. Elokuussa ruuan kuluttajahinta oli noin 12 prosenttia edellisvuoden elokuuta korkeampi.
”Vähittäiskaupan ruokien ja alkoholittomien juomien myynti on ollut 16 miljardin luokkaa vuodessa. 12 prosentin nousu on aika tarkalleen kaksi miljardia”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo mittakaavasta.
Tuottajien markkinoilta saama lisäraha on kutakuinkin normaali maatalouden osuus.
”Toki tuoteryhmien välillä on isoja eroja, mutta on arvioitu, että 20‒25 prosentin paikkeilla on viljelijän keskimääräinen osuus ruokaketjun rahoista.”
Tällä kertaa tuottajat olisivat tarvinneet enemmän. Tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet viljelijöillä enemmän kuin ketjun muilla toimijoilla.
Lannoitteisiin on mennyt 300 miljoonaa, polttoaineisiin ja ostorehuihin 250 miljoonaa ja sähkölaskuun noin 250 miljoonaa.
Yhteensä kustannusnousu on miljardin euron luokkaa. Siitä siis noin puolet on saatu markkinoilta.
Kohonneita kustannuksia ei siis ole saatu siirrettyä ketjussa ylöspäin kokonaisuudessa, vaikka tuottajahinnat ovat nousseet. Åberg arvioi, että kauppa ja teollisuus ovat onnistuneet siinä paremmin.
Maatalouden kohtaamat hintojen nousut ovat aivan toista luokkaa kuin yleinen inflaatio.
Lannoitteissa ja polttoaineissa esimerkiksi nousu on ollut noin sata prosenttia. Ostorehussa noin 50 prosenttia.
Inflaatio oli elokuussa 7,6 prosenttia.
”Siksi olisi perusteltua, että hinnan noususta suurempi osuus olisi kanavoitunut maataloudelle”, Åberg sanoo.
Toki ketjun kaikkien osapuolten kustannukset ovat nousseet.
Åberg arvioi, että tuottajahintojen nousu johtuu enemmän julkisesta paineesta kuin ruokamarkkinoiden toimivuudesta.
”Kun asiasta kirjoitetaan ja yleinen mielipide on, että viljelijän pitää saada enemmän rahaa, niin kyllähän sitä rahaa pikkuhiljaa tulee. Mutta ei se ole markkinataloutta.”
Åbergin mukaan ei näytä siltä, että kauppa olisi tinkinyt katteistaan maatalouden hyväksi.
”Ei kuulu markkinatalouteen, että katteista tingittäisiin. Todennäköisesti ruokakaupoilla nähdään ennätystuloksia tänä vuonna. Suomalaisesta ruuasta ei tarvitse kilpailla, sillä tavaraa on riittävästi eikä ole ulkomaisia ostajia.”
Nyt näyttää siltä, että valtio tulee väliin. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) esittää tänään keskiviikkona muutoksia elintarvikemarkkinalakiin.
Lailla on uhkailtu jo pitkään. Kurvisen edeltäjä Jari Leppä (kesk.) puhui toistuvasti, että tuottajan asemaa parannetaan lailla, elleivät toimijat pysty itse siitä sopimaan.
Käytännössä Kurvinen esittää täsmennyksiä jo olemassaolevaan lakiin. Sitä ohjaa EU-direktiivi, jonka sallimia kaikkia keinoja Suomessa ei ole vielä ollut käytössä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
