Metsänomistajarakenne muuttuu hitaasti
Metsänomistajien keski-ikä on noussut vuosikymmenessä 57:stä 60 vuoteen. Nousu on hiljalleen vakiintumassa, mutta sen taittumista saadaan odottaa.
Tutkimusten mukaan ikääntyneet metsänomistajat myyvät puuta nuoria laiskemmin. Toisaalta monille eläkeläisille metsät ovat tärkeitä puuhapalstoja, joiden kunnossa pitäminen on kunnia-asia, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkija Anna-Kaisa Rämö.
Metsänomistukseen motivoivat yhä kotitarvepuiden saanti sekä metsätöistä saatava hyötyliikunta.
Tutkimusten mukaan maa- ja metsätalousyrittäjät ovat muita metsänomistajia nuorempia ja aktiivisempia myymään puuta.
Yrittäjien osuus metsänomistajista on kuitenkin laskenut alle kuudesosaan, ja heistä ainoastaan joka kymmenes toimii päätoimisesti metsätaloudessa.
Maa- ja metsätalousyrittäjät omistavat keskimääräistä suurempia metsätiloja, heidän osuutensa alasta on yhä neljännes.
Kokonaisuudessa markkinoille tulevan puun määrä ei olekaan vuosikymmenen aikana vähentynyt.
”Hakkuiden määrä hehtaaria kohti on itse asiassa kasvanut. Viimeisimmän metsänomistajatutkimuksen mukaan puuta myytiin 3,5 kuutiota hehtaarilta vuodessa, aavistuksen enemmän kuin kymmenen vuotta sitten”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen.
Joka neljäs metsänomistaja on kaupunkilainen. Metsäalasta kaupunkilaiset omistavat viidenneksen. Monille kaupungeissa asuville metsät pitävät yllä yhteyttä kotiseutuun, Rämö arvelee.
Maaseudulla puuta myydään hieman useammin ja pienemmissä erissä kuin kaupungeissa, Leppänen kertoo. Kaupunkilainen puolestaan keskittyy metsän hoitotarpeisiin harvemmin.
Osa kaupungistumiskehityksestä selittyy Leppäsen mukaan iällä, sillä iäkkäät muuttavat maalta ”katuvalojen ääreen”.
Kaupungeissa syntyneellä metsänomistajasukupolvella suhde metsään on todennäköisesti löyhempi. Se saattaa olla aikaisempia sukupolvia valmiimpi myymään metsätilansa, arvelee puolestaan Rämö.
Metsäpinta-alaansa kasvattavien ja useissa kunnissa metsätiloja omistavien osuus on kasvamassa.
Metsätilojen lähellä asuvien ja metsiä monipuolisesti hyödyntävien määrä on vähentynyt samalla, kun metsään sijoittavien osuus on kasvanut.
Tutkimukset osoittavat, että suuri osa metsänomistajista pitää metsistä saatavia tuloja tärkeinä, vaikka niiden merkitys tulonlähteenä on vähenemässä.
Puunmyyntipäätösten taustalla vaikuttavat ensisijaisesti metsänhoidolliset syyt. Hinta määrää, milloin myydään. Hintaa painottavat erityisesti nuoret metsänomistajat, kertoo MTK:n Metsätutka-kysely.
Suomessa teollisuus saa tarvitsemansa puun suurelta osin yksityisten omistamista metsistä, joten metsänomistajien myyntihalukkuudella on suuri merkitys.
Puun tarve kasvaa lähivuosina, jos metsäalalla kaavaillut uudet investoinnit toteutuvat. Luonnonvarakeskuksen syksyllä tekemän arvion mukaan puuta riittää markkinoille silloinkin.
”Jos passiivisten metsänomistajien määrä lisääntyy kovasti, puusta saattaa tulla pulaa”, Rämö arvelee varovaisesti. Tällaista kehitystä ei kuitenkaan ole toistaiseksi havaittu.
Tällä hetkellä päätettyjen investointien sekä Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan tuoma puun lisätarve on noin 10 miljoonaa kuutiometriä.
Leppänen on luottavainen puun tarjontaan. Huolta on siitä, saadaanko kaikki puu korjattua metsästä oikea-aikaisesti.
AURA PILKAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
