Itella ei voi muuttaa lakia
Eduskunnan vuonna 2011 hyväksymän uudistetun postilain taustalla oli EU:n direktiivi, jonka mukaan jäsenmaiden oli mahdollistettava postikilpailu.
Periaatteessa kilpailu postin jakamisessa on ollut mahdollista jo vuodesta 1994 lähtien. Kilpailua ei syntynyt, koska kilpailijoiden olisi pitänyt osallistua Itellan yleispalveluvelvoitteen rahoitukseen liikevaihtoon ja jakelualueen asiakastiheyteen perustuvalla maksulla.
Uudistetusta postilaista tällaista velvoitetta ei ole, mutta Itellan yleispalveluvelvoite säilyi. Sen pitää edelleen jakaa ja kerätä postia viitenä päivänä viikossa koko maan alueella.
Itellan kannalta kilpailutilanne on lähtökohtaisesti mahdoton. Lakia säädettäessä liikenneministeri Suvi Lindén (kok.) myönsikin, että laki mahdollistaa sen, että markkinoille tulevilla yrityksillä on mahdollisuus kuoria kermat päältä.
Epäilyistä huolimatta Lindén uskoi, ettei laki heikennä postipalvelujen laatua haja-asutusalueilla, vaikka esimerkiksi postitoimipaikkoja ei tarvitse olla jokaisessa kunnassa. Lain mukaan riittää, kun posti löytyy kohtuullisen matkan päästä. Kohtuullisuuden määritelmää on jouduttu eri puolilla Suomea venyttämään äärimmilleen ja jopa yli.
Postitoimipaikkojen lukumäärän romahtamisen lisäksi postin jakelu on pahoissa vaikeuksissa. Itella käynnisti hiljattain yt-neuvottelut, joiden seurauksena jopa 1 200 postinjakajaa saattaa menettää työnsä.
Neuvottelut ovat jatkoa jo pitkään Itellaa vaivanneelle rakennemuutokselle. Viime vuoden aikana Itella vähensi yli 600 työpaikkaa.
Kannattavuusvaikeuksien kanssa painiva Itella pyrkii paikkaamaan talouttaan irtisanomisten lisäksi nostamalla lehtien jakeluhintoja rajusti. Hintojen korotukset ovat liikkuneet 10 ja 90 prosentin välillä. Korotusta perustellaan vähentyneellä jakelumäärällä.
On aivan selvä, ettei sanomalehtien tiukalla olevat taloudet kestä esitetyn suuruisia korotuksia. On hyvä, että Itella on esittänyt lehdille uusia yhteistyökuvioita jakelussa. Vaikka lehdet eivät kuulukaan yleispalveluvelvoitteen piiriin, ilman niitä kirjeiden ja pakettien jakelu tulisi todella kalliiksi.
Keskustelussa on väläytelty mahdollisuutta, ettei postia tarvitsisi jakaa viitenä päivänä viikossa. Ajatus on kuolleena syntynyt, koska Itellankin pitää noudattaa lakia. Lakia ei ole syytä muuttaa.
Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Pekka Haaviston (vihr.) mielestä postinjakelukin on tärkeä peruspalvelu. Haaviston mukaan yleispalveluvelvoite on eduskunnan asettama, eikä Itella voi sitä omin päätöksin muuttaa. Jos Itella ei selviä velvoitteestaan, pitää valtiovallan tulla apuun. (MT 17.2.)
Haavisto on oikeassa. Postilain mukaan valtio tulee apuun, jos haja-asutusalueiden postin jakelussa tulee Itellalle kohtuuttomia kustannuksia. Eduskunnan on nyt vastattava huutoonsa ja huolehdittava postin jakelun sujumisesta. Kustannuksia ei voi loputtomasti siirtää asiakkaille.
Postilain noudattamisen lisäksi kysymys on perustuslain määräyksestä, jonka mukaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia. Kansalaisten tasavertaisuus edellyttää muun muassa, että he saavat postinsa kohtuullisin kustannuksin asuinpaikasta riippumatta.
Kansalaisten eli omistajien etua Itellassa valvoo valtaosin kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto. Sen pitää huolehtia, ettei Itella unohda perustehtäväänsä ja vaatia eduskunnalta tehtävän hoidon edellyttämät resurssit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
