Soraa ilmasta lohen poikasille
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Gavrilov esittelee koeputkeen kerättyjä silmäpisteasteella olevia mätimunia.
”Oli hieno hetki löytää näitä. Ensimmäistä kertaa tämä pelasi kuten olimme arvelleet. Oikeilla jäljillä ollaan”, mies hehkuttaa.
Mätimunat viedään takaisin Ala-Koitajoen Kuusamonkoskeen, missä ne kuoriutuvat lähiaikoina.
Koskella pörrää helikopteri, josta pudotetaan soraa poikasten suoja- ja kasvusoraikoksi.
Operaatio liittyy keväällä 2013 alkaneeseen hankkeeseen, jossa selvitetään erittäin uhan-
alaisen Saimaan järvilohen luontaisen poikastuotannon edellytyksiä.
Gavrilov kertoo, että jokeen pudotettiin viime keväänä helikopterista soraa kutupesille. Syksyllä Pielisjoesta Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta pyydetyt emokalat tuotiin joelle kutemaan.
Kaloja seurattiin niihin asennettujen lähettimien avulla ja loppusyksystä pesiä etsittiin snorklaamalla tehtyjä soraikkoja.
”Kutupareja saatiin 20. Tähän niitä tuli 12, loput Hiiskoskelle. Kutupesiä löytyi 12 ja niistä yhdeksässä oli mätiä”, Gavrilov selvittää.
Kutualueen soraistus siis toimi. Samaa odotetaan nyt. Koskialueilla pienet lohenpoikaset varttuvat pari vuotta vaelluskykyisiksi smolteiksi.
Kohti Saimaata lähtevät smoltit pyydetään Ala-Koitajoen suun tukkivan rysän avulla. Ne lasketaan, mitataan ja merkitään. Osa lasketaan Pielisjokeen, osa viedään kahden voimalaitoksen ohi kalankuljetusastioissa.
Saimaalla lohet varttuvat useamman vuoden sukukypsiksi, kunnes ne aloittavat nousunsa kohti koti- ja kutujokea.
Emokaloja pyydetään joka syksy. Neljän, viiden vuoden kuluttua tutkijat odottavat ensimmäisiä luontaisesti syntyneitä järvilohia pyydyksiinsä, viime ja sitä edeltävänä keväänä istutettuja jo aikaisemmin.
Järvilohen pelastaminen sukupuutolta kuuluu maa- ja metsätalousministeriön kalatalousstrategian kärkikohteisiin. Kuningaslaji on ollut 1970-luvulta viljelyn ja istutusten varassa.
Ennen Pamilon voimalaitoksen rakentamista 1955 Ala-Koitajoki oli tärkeimpiä järvilohen kutujokia. Poikasten tarvitsemat ranta-alueet jäivät kuiville.
Kun muutkin joet on rakennettu, ei lajilla ole ollut vuosikymmeniin luontaista kutujokea.
Korkein hallinto-oikeus päätti alkuvuodesta 2013 Ala-Koitajoen lisäjuoksutuksista. Se on mahdollistanut nyt käynnissä olevan laajan eri tahojen hankkeen, jossa joen kunnostustoimien lisäksi tehdään ainutlaatuista tutkimusta.
Keskeisiä toimijoita ovat Pohjois-Karjalan elykeskus, Luonnonvarakeskus, Vattenfall Oy, Itä-Suomen yliopisto ja paikalliset kalastusalueet.
Matti Ronkainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
