Viljamarkkinoilta eväitä kylvösuunnitelmiin
Ensi kesän kylvöjä suunnittelevan kannattaa seurata tarkoin viljamarkkinoiden kehittymistä, viljakaupan johtaja Tarmo Kajander Hankkija-Maataloudesta sanoo.
Maailmanmarkkinoilla viljan hinnat ovat nyt historiallisen korkeita ja jatkavat nousuaan. Esimerkiksi vehnä on kallistunut joulusta 15–20 euroa tonnilta.
Kuivuus tuo epävarmuutta Etelä-Amerikan sato-odotuksiin ja viime viikkojen kovat pakkaset ovat ilmeisesti tuhonneet osan syysviljakasvustoista ympäri Eurooppaa, Kajander kertoo.
”Tuotannon suunnasta saataneen uutta tietoa lähiviikkoina, kun ensimmäiset kylvöt päässevät käyntiin Etelä-Euroopassa.”
Kajander ennustaa vehnän viljelyalan säilyvän Suomessa noin 250 000 hehtaarissa ensi kesänä, joskin syyskylvöala jäi noin 40 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi.
”Suomessa tuotettaneen vehnää ensi kesänäkin yli kotimaan käytön.”
Kotimaan ylijäämää on voitu purkaa muun muassa arabimaihin, Espanjaan, Norjaan, Puolaan ja Saksaan. Vienti onnistuu, koska Länsi-Euroopassa vehnän laatu normaalia heikompi.
Agrimarket-ketju tekee sopimuksia nyt kaikista vehnistä eri käyttötarkoituksiin, sillä oma rehuteollisuus varmistaa kaikkien vehnälaatujen kysynnän
”Ulkomaille pitää myydä Pohjois-Euroopan markkinoiden laadukkainta kevätvehnää eli viljassa pitää olla paljon valkuaista ja sitkon tulee olla korkealaatuista.”
Rehuviljoista etenkin maississa kulutus ylittää tuotannon maailmalla. Maissimarkkinat pitävät muidenkin rehuviljojen hinnat korkealla, Kajander arvioi.
”Esimerkiksi rehuohrassa tuotanto alittaa kulutuksen ja varastot alkavat olla jo käytetty.”
Ohran tuotanto on parina viime vuonna vähentynyt Suomessa, mutta Kajander ennustaa kylvöalan kasvavan noin 475 000 hehtaariin satokaudella 2012–2013.
”Alaa voidaan lisätä tulevana kesänä etenkin Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Tärkkelysohra on erittäin hyvä vaihtoehto, mutta meillä on tarjota sopimuksia muillekin ohrille.”
Mallasohran laatu on kuluvalla kaudella vaihdellut huomattavasti lajikkeittain ja alueittain. Vain pieni osa ohrasta kelpaa mallasohraksi. Kajander uskoo, että jopa puolet kotimaan mallasohrakäytöstä jää pois, kun Raision mallastamo sulkeutuu helmi–maaliskuussa.
Agrimarketilla on Turussa oma satamaterminaali, josta on toimitettu nyt useita laivoja viime kuukausien aikana. Yhtiö varautuu vientimäärien kasvuun Länsi-Suomessa.
Kajander korostaa lajikevalinnan merkitystä. Ulkomaille myydään yleensä vain siellä hyväksyttyjä ja tunnettuja lajikkeita.
”Agrimarket tekee sopimuksia NFC Tipple- ja Barke- lajikkeista, jotka käyvät kaupaksi myös Itämeren alueen muille mallastamoille. Kotimaahan myydään myös Harbingeria ja koetuotannossa olevaa Marthea.”
Kauran kylvöala kasvanee noin 325 000 hehtaariin ensi satokaudella.
Kotimaassa kauraa käytetään pääasiassa rehuteollisuudessa, mutta myllykauran vienti jatkuu tulevallakin kaudella. Agrimarket on lisäämässä sopimusten määrää.
Suomesta viedään kauraa pelkästään Saksan markkinoille noin 200 miljoonaa kiloa, josta Agrimarket vie vajaan puolet.
”Asiakkainamme ovat kaikki eurooppalaiset kauramyllyt. Laivauksia tehdään lähes kaikista Suomen satamista”, Kajander kertoo.
Hänen mukaansa lajikkeissa ja viljelyssä kannattaa pyrkiä suurijyväisen ja hyvälaatuisen kauran tuotantoon. Uudet lajikkeet ovat jyväkooltaan aiempaa parempia.
”Rikka- ja tautitorjunta ja sadon käsittely on tehtävä huolella, vaikka oma rehukäyttömme varmistaakin myös rehulaadun kysynnän.”
Öljykasviala liki puolittui viime vuonna.
Yli puolet kotimaassa puristettavista siemenistä tuodaan nyt ulkomailta.
”Alaa voidaan kasvattaa huoletta, sillä markkina on takuuvarma”, Kajander kannustaa.
TIINA TAIPALE
Öljykasvialaa
voidaan kasvattaa
huoletta, sillä markkina on
takuuvarma.
tarmo Kajander
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
