Suomen talous hiipuu kolmen sokin vuoksi
Venäjän taantuma painaa Suomen talouden kolmanteen peräkkäiseen laskuvuoteen, arvioi Danske Bank suhdannekatsauksessaan. Suomi kärsii kolmesta sokista, jotka ovat väestön nopea vanheneminen, teollisuuden rakennemuutos ja idänkaupan sukeltaminen.
Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan alentuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia. Vielä keväällä pankki ennusti puolen prosentin nousua.
”Venäjän talouden kääntyminen taantumaan tapahtui juuri, kun Suomi oli nousemassa Nokian negatiivisista jälkiaalloista ja metsäteollisuus toipumassa”, Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotherus harmittelee.
”Vienti Venäjälle ja venäläisten turistien määrät ovat vähentyneet alkuvuonna toistakymmentä prosenttia, eikä pohjaa ole vielä saavutettu.”
Pahiten Suomessa kärsii Danske Bankin ekonomistin Vladimir Miklashevskyn mukaan elintarvikkeiden vienti.
”Ruplan arvo heikkenee ja Venäjän luo valtiollisia ohjelmia, joilla tuontia pyritään korvaamaan kotimaisella tuotannolla. Nämä tuntuvat ensimmäisinä elintarvikkeissa.”
Miklashevsky ei usko, että vienti alkaisi vielä ensi vuonna kasvaa, vaikka suurin pudotus nähdään todennäköisesti tänä vuonna.
Pankki arvioi koko Venäjän talouden jäävän sekä tänä että ensi vuonna miinukselle.
”Suomen talous pääsee ennätysvuoden 2008 kansantuotteen yli näillä näkymin vasta vuonna 2018, jos oletetaan, että talous kasvaa vuosina 2016 ja 2017 kaksi prosenttia vuodessa. Suomi elää menetetyn talouskasvun vuosikymmentä”, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ja Brotherus sanovat.
Suomessa elintarvikkeet ovat halventuneet tammi–toukokuussa enemmän kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen samana ajankohtana.
Heikosta alkuvuodesta huolimatta Suomen taloudessa on kuitenkin nähty ensimmäiset merkit suhdannekäänteestä.
”Länsivienti on kääntynyt kasvuun ja teollisuuden tilaukset piristyneet.”
Ensi vuonna pankki ennustaa kansantuotteen kasvavan puolitoista prosenttia lähinnä viennin vetämänä.
Hallituksen minihallitusneuvotteluissa ei Kuoppamäen mukaan ole varaa lipsua rakennepaketista, elvytykseen ei tule enää satsata. Toisaalta kotimaista kysyntää ei ole enää varaa heikentää.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
