Vakuutusyhtiöitä yritetään huijata kekseliäillä ja vähemmän kekseliäillä keinoilla – rikkinäisellä autolla ajettu kolari ei jää etsivältä huomaamatta

Yhä harvempi pitää vakuutusyhtiön huijaamista hyväksyttävänä. Asenteisiin vaikuttaa esimerkiksi se, että huijausten ymmärretään korottavan kaikkien asiakkaiden vakuutusmaksuja. Kuva: Jukka Pasonen

Yhä harvempi suomalainen pitää vakuutusyhtiön huijaamista hyväksyttävänä. Silti noin joka kuudes tuntee jonkun, joka on näin tehnyt.

Vakuutuspetosten hyväksyttävyys on ollut laskussa jo hyvän aikaa, selviää pankki-, vakuutus- ja rahoitusalan etujärjestön Finanssialan tekemästä tutkimuksesta. Joka toinen vuosi julkaistava vakuutustutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2018.

”Edelleen saatetaan ajatella, että korvausta hakiessa otetaan ainakin omavastuun verran ylimääräistä”, kertoo Finanssialan johtaja Risto Karhunen.

Karhunen kuitenkin huomauttaa, että mahdollinen korvaus ei ole vakuutusyhtiön asiakkaalleen tarjoama tuote.

”Tuote on vakuutuskauden ajaksi tarjottu turva”, hän selventää.

Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petokset nostavat myös rehellisten asiakkaiden vakuutuksistaan maksamia hintoja. Esimerkiksi Britanniassa, missä tekaistut autokolarit ovat suuri ongelma, vakuutusten hinnoissa on 55–60 puntaa ylimääräistä.

Karhusen mukaan Suomessa summat ovat Britanniaa maltillisempia, mutta petokset vaikuttavat hintoihin meilläkin.

Viimevuotisen selvityksen mukaan vakuutusyhtiöissä työskentelevät vakuutusetsivät selvittivät vilpillisiä korvaushakemuksia noin 30 miljoonan euron edestä. Erilaisten tapausten tutkinnassa ei kuitenkaan ole tavoitteena tuoda yhtiölle säästöjä saati sitten ratkaista rikoksia.

”Tutkinnan tavoitteena on selvittää, mitä jossakin vakuutusyhtiölle ilmoitetussa vahingossa on tosiasiallisesti tapahtunut”, kertoo Pohjantähdessä vakuutustutkijana työskentelevä Timo Nurmi.

Hänen mukaansa lopputulos on monesti se, että ketään ei ole syytä epäillä rikoksesta tai ”muustakaan moitittavasta menettelystä”.

Etsivien tuomat säästöt ovatkin pieni osa kaikista vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista. Viimeisimmässä selvityksessä vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuksista maksamat korvaukset olivat 3,3 miljardia euroa. Toisin sanoen vilpilliset vahinkoilmoitukset kattoivat alle prosentin kaikista maksetuista korvauksista.

Täysin tarkkaa arviota vilpillisten ilmoitusten määrästä ei ole, mutta Karhusen mukaan huijauksesta on suuri riski jäädä kiinni.

Millaisia petoksia ihmiset sitten yrittävät? Karhusen mukaan ne vaihtelevat silmälasien uusimisesta kiinteistövahinkoihin ja jopa valekuolemiin. Pääsääntöisesti petokset ovat kuitenkin varsin pieniä.

”Ne johtuvat usein siitä, että halutaan rahoittaa arjen luksusta, esimerkiksi elektroniikkaa”, kertoo POP Vakuutuksen vakuutusetsivä Paavo Niemelä.

Useimmiten tapausten selvittäminen vaatii lähinnä tietokoneella istumista. Vakuutusyhtiöillä on käytössään yhteinen vahinkorekisteri, johon merkitään tapahtuneet vahingot ja niistä maksetut korvaukset. Korvauksia on mahdollista vertailla, joten korvaussumman liioittelu huomataan nopeasti.

Myös sosiaalisen median ja verkon hakukoneiden käyttö on työssä yleistä. Vilpillistä korvausta hakenut on saattanut esimerkiksi kertoa omalla Facebook-sivullaan jotain, joka on ristiriidassa vakuutusyhtiölle annetun lausunnon kanssa.

Ajoittain etsivien selvitettäväksi tulee myös suurempia tapauksia. MT kysyi kahdelta vakuutusetsivältä, millaiset huijaukset ovat jääneet heille parhaiten mieleen. Heidän muistelemansa tapaukset julkaistaan viikonlopun aikana MT:n verkkosivuilla.