Viherryttäminen ja markkinoiden sääntely jakavat EU:n päättäjiä
BRYSSEL (MT)
Maatalouspolitiikan viherryttäminen, tukikatot ja markkinoiden sääntelykeinot ovat nousemassa suurimmiksi kiistakysymyksiksi EU:n maatalousuudistuksen loppusuoralla.
Ensi viikolla käynnistyvissä kolmikantaneuvotteluissa EU-komission, parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston olisi päästävä sopuun neljän cap-asetuksen yksityiskohdista.
Suurissa linjoissa kaikki kolme ovat aika lähellä toisiaan, mutta yksityiskohtien tasolla sovun hieromista riittää.
Jäsenmaat haluaisivat itse päättää esimerkiksi siitä leikkaavatko ne kaikkein suurimpien tuensaajien tukia, tuetaanko nuoria viljelijöitä tai tunnustetaanko tuottajaorganisaatioita.
Komission ja parlamentin mielestä samojen sääntöjen pitäisi kuitenkin koskea kaikkia EU-maita.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että 30 prosenttia EU:n maksamasta tilatuesta pitää kytkeä viherryttämisvaatimusten noudattamiseen. Neuvoston ja komission mielestä määräysten rikkomisesta pitäisi kuitenkin tulla suurempi sanktio kuin 30 prosenttia.
Parlamentti ja komissio lähtevät siitä, että samoista toimenpiteistä ei voi maksaa sekä viherryttämistukea että ympäristötukea. Neuvoston mielestä ympäristötukea taas voisi maksaa niistäkin toimista, jotka sisältyvät viherryttämiseen.
Viherryttämismääräyksissä komissio ajaa tiukinta linjaa. Sen mielestä kaikkien yli 3 hehtaarien tilojen olisi viljeltävä vähintään 3 kasvia.
Neuvosto ja parlamentti taas lähtevät siitä, että alle 30 hehtaarin tiloille riittäisi 2 kasvin viljely. Niiden mielestä 2 kasvia riittäisi myös 62 leveyspiirin pohjoispuolella, eli käytännössä Suomen c-alueella.
Komissio vaatii vähintään 7 prosentin ekologista kesantoalaa. Parlamentin ja neuvoston tarjoukset vaihtelevat 3 prosentista 5 prosenttiin. Alle 10 hehtaarin tilat vapautettaisiin vaatimuksesta. Neuvosto ajaa lisäksi vapautusta metsävaltaisissa kunnissa sijaitseville tiloille.
Kaikki ovat lähes samaa mieltä pysyvien nurmien säilyttämisestä. Esitysten mukaan tilan pysyvistä nurmista saisi kyntää korkeintaan 5 prosenttia.
Turvemaiden raivauskieltoa kannattaa ainoastaan komissio.
Sokerikiintiöissä ja tuotantoon sidotussa tuessa komissio ajaa liberaaleinta linjaa, kun parlamentti kannattaa sääntelyä ja kiintiöiden jatkoa. Neuvoston näkemykset asettuvat näissä kysymyksissä lähelle puoliväliä.
Eurooppalaisittain iso kysymys koskee tukien tasaamista tilojen kesken. Komission mielestä historialliseen tuotantoon perustuvat tilojen väliset tukierot pitäisi tasoittaa mahdollisimman pian. Jäsenmaat ja parlamentti ajavat tasaukseen joustoa ja pitkiä siirtymäaikoja. Suomessa tasatukeen siirryttiin jo edellisen maatalousuudistuksen jälkeen.
Kolmikantaneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen kesäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen maatalousministerien ja parlamentin täysistunnon täytyy vielä siunata kompromissi. Uudet säännöt tulevat näillä näkymin voimaan 2015 alusta.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
