Omakotitalosta tuli pienvoimala

Osa aurinkopaneeleista sijaitsee Lantti-talon seinustalla. Pekka Heikkinen on ollut mukana suunnittelemassa kokonaisuutta. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto

Talo

osoittaa, että nollaenergia-

rakenta-

misen

tiellä ei ole enää

teknisiä esteitä, vaan se

on mahdollista jo

tavallisille omaa kotia rakenta-

ville

perheille.

TAMPERE (MT)

Lantti-talon tunnistaa asuntomessualueella jo kaukaa. Sen paljastaa katolla komeileva rivistö sinisenä välkkyviä aurinkopaneeleja. Muuten puutalo näyttää melko perinteiseltä. Päällepäin ei uskoisi, millaisen tulevaisuudenlupauksen se kätkee sisälleen.

Lantti nimittäin tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Rakennukselle laskettu energiatase eli E-luku on -1. Nollaenergiataloissa luku on 0.

Messukohteen energiatehokkuus perustuu sähköä tuottaviin aurinkopaneeleihin ja lämpöä tuottaviin aurinkeräimiin, joita on katolla ja seinissä yhteensä 68 neliömetriä. Lisäksi talo kuluttaa energiaa niukasti.

Lantti on suunniteltu ja rakennettu Aalto-yliopiston, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n, TA-Yhtymän sekä Sitran yhteistyönä. Kenties jo syksyllä joku onnekas pääsee muuttamaan tulevaisuuden taloon.

Idea on, että Lantti kerää kesällä aurinkoenergiaa yli tarpeen ja syöttää sen verkkoon. Talvella talo vastaanottaa vastaavan määrän kaukolämpöä ja sähköä. Vaihdantaa täytyy kuitenkin vielä kehittää energialaitosten kanssa.

Toistaiseksi aurinkosähkön syöttäminen verkkoon on teknisesti mahdollista, mutta sähkön tuottaja ei hyödy siitä mitenkään. Tampereen sähkölaitos on kuitenkin päättänyt maksaa aurinkosähkön syöttäjälle kertahyvitysmaksun liittymisestä.

”Tällaisia kannusteita tarvitaan nopeasti lisää, kuten verkkoon syötetyn sähkön hyvittäminen sähkölaskussa”, johtaja Jukka Noponen Sitrasta toteaa.

Hän näkee tulevaisuuden, jossa pientalot tuottavat energiaa tai toimivat jopa pienvoimaloina.

”Talo osoittaa, että nollaenergiarakentamisen tiellä ei ole enää teknisiä esteitä, vaan se on mahdollista jo tavallisille omaa kotia rakentaville perheille.”

Kehitettävää kuitenkin riittää, ennen kuin Lantti-talon tekniikka voidaan monistaa rivi- ja pienkerrostaloihin.

Nollaenergiatalon rakentaminen on hieman kalliimpaa kuin normaalitalon.

Puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta kertoo, että esimerkiksi aurinkopaneelien hinnat tulevat koko ajan alas niiden käytön lisääntyessä.

Heikkinen painottaa, että energiatehokkuuteen pyrittäessä laatu ratkaisee. Nollaenergiataloa ei pysty tekemään kaikkein halvimmista materiaaleista.

Lantti-talossa on tiivistetty, lämpökatkaistu kaksoisrunko. Noin puolen metrin paksuisten ulkoseinien eristeenä on ilmastoystävällistä puukuitua. Ilma kulkee rakenteen läpi hallitusti, eikä kosteus pääse tiivistymään. Heikkinen harmittelee, että harhaluulo homehtumisesta ja pullotaloista istuu tiukassa.

Energiatehokkaiden laitteiden ja koneiden sähkönkulutusta tarkkaillaan Lantti-talossa jatkuvasti.

Järjestelmä mittaa energian tuoton ja kulutuksen laiteryhmittäin eli paljonko energiaa menee ilmanvaihtoon, kodinkoneisiin, pistokesähköön ja valaistukseen sekä huonetilojen lämpötilan, rakenteiden kosteusarvot ja ilman liikkumisen tuuletustiloissa. Järjestelmä opastaa käyttäjää, joten sen kanssa pärjää ilman insinöörin tutkintoa.

Lantti-taloon harkittiin neljää eri lämmitysmuotoa, joista maa- ja kaukolämpö olivat edullisimpia. Maalämmöllä talon E-luku olisi ollut vielä nykyistä pienempi.

Lantin rakennuskustannuksia työryhmä ei vielä halua julkistaa. Sen Heikkinen paljastaa, että kokonaiskustannuksista noin 90 prosenttia jää kotimaahan.

Lanttiin on sovellettu ratkaisuja edeltäjästään Luukku-nollaenergiatalosta, jolla Aalto-yliopiston opiskelijat osallistuivat kansainvälisiin kilpailuihin. Nähtäväksi jää, siivittävätkö Luukku ja Lantti Suomen asuntorakentamisen uudelle vuosikymmenelle.

KATJA KOLJONEN

Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa

13.7.–12.8. päivittäin klo 10–18.

Lantti-talo on kohde 29, Sartrenkuja 1.

Avaa artikkelin PDF