päivän punkti Kreikan tiellä
Suomessa on paljon Kreikkaa. Valtioneuvoston linnakin on rakennettu kreikkalaiseen tyyliin.
Nyt hallituksessa otetaan mallia Kreikan Natura-ratkaisuista.
Kun Natura toteutettiin, syntyi kansan keskuudessa valtava haloo. Ylhäältä käsin ryhdyttiin viemään väkisin läpi suojeluohjelmaa, joka koski maaseudulla tuhansia ihmisiä.
Maaseudun ihmiset ovat kyllä aina ymmärtäneet suojelun merkityksen. Metsissä on varjeltu arvokkaita lehtoja. Lähteen ympäriltä ei ole kaadettu viimeisiä puita. Arvokkaat vanhat puut lehmihaassa on suojeltu ihan ilman valtion tukea.
Maalla oli sen sijaan vaikeampi ymmärtää sitä, että suojelua piti yhtäkkiä ryhtyä tekemään mahtikäskyllä. Pellonlaitaan ilmestyi mittamiehiä ilman, että asiasta oli edes sovittu.
Natura ei jäänyt tähän. Nyt on vuorossa uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen valtion maille. Käytännössä Suomeen syntyy satoja tuhansia hehtaaria uusia kansallispuistoja.
Monet Natura-alueet ovat perinteisiä metsästys- ja kalastusmaita. Metsästys ja kalastus eivät ole ennen luontoa tuhonneet. Nyt niistä ollaan tekemässä vahingollisia harrastuksia.
Ympäristöhallinto lähtee siitä, että suojelualueilla kielletään jatkossa metsästys. Myös kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä voidaan rajoittaa.
Usein kielloissa ei ole mitään logiikkaa. Miksi sittisontiaisen suojelemiseksi pitää suolla kieltää hirvijahti? Tai jos kauriin pyynti kielletään, miksi kuitenkin saa pyytää valkohäntäpeuraa? Säädöksiä tekevät viranomaiset, jotka eivät erota sahapukkia hevosesta.
Eduskunnassa oli tiistaina seminaari, jossa kuultiin, miten asiat ovat muualla.
Päinvastoin kuin kuvittelisi, EU ei ole näiden kieltojen takana. EU:ssa lähdetään siitä, että suojelu ei merkitse alueen käytön loppumista. Myös Natura-alueilla pitää voida harjoittaa maa- ja metsätaloutta, metsästystä ja kalastusta, silloin kun se on mahdollista. Hyvin usein se on.
EU:ssa on vain kaksi maata, jotka ovat lähteneet sanelupolitiikan tielle, Suomi ja Kreikka. Hyvässä seurassa siis ollaan.
Asetelmassa on jotain tuttua. Sen taisi määritellä sattuvasti jo alikersantti Lahtinen Tuntemattomassa.
Yks kohjo siellä lähtee ensin ja meidän nilkit painaa perässä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
