Katainen toivoo Suomesta johtajuutta kiertotalouteen
”Maatalous ei ole enää erillinen elinkeino. Ihmisten ruokailutottumukset, tietoisuus ruuasta ja käsitys ruuan arvosta muuttuu selkeästi. Siksi edunvalvonnankin kannattaa ottaa kuluttajat enemmän mukaan”, komissaari Jyrki Katainen sanoo. Hän siirtyi EU:hun kesällä 2014 Suomen pääministerin tehtävästä. Juha Roininen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Kiertotalous on tulevien vuosien iso juttu EU:ssa, Euroopan komission varapuheenjohtaja, kokoomuksen entinen puheenjohtaja Jyrki Katainen vakuuttaa.
Tavoite on, että pikkuhiljaa koko Euroopan talous on kiertotaloutta.
Mutta käsite on vielä kaikille uusi, eikä oikein tiedetä, millä kaikilla tavoilla sitä voidaan hyödyntää.
Siksi tarvitaan mielipidejohtajia.
”Analysoidulle tiedolle on nyt kysyntää. Sille, joka pystyy kaikkein ymmärrettävimmin ja uskottavimmin lunastamaan asiantuntijan roolin, on paljon puhevaltaa”, Katainen sanoo.
Kataisen mielestä mielipidejohtajat voivat tulla Suomesta.
”Sitra on kiertotaloudessa yksi Euroopan parhaita asiantuntijoita. Suomen maatalous on kestävällä pohjalla ja meillä on Itämeren Baltic Action Group, joka on asiantuntija ravinteiden kierrätyksessä”, Katainen luettelee.
”Suomi tunnetaan jo clean techistä ja tämä on laajennettu jatkotarina siihen”, hän jatkaa.
Kiertotalous voi olla iso juttu myös Suomen maataloudelle.
Esimerkiksi uusi lannoitedirektiivi hyväksyy maatalousjätteestä kuten lannasta tehdyt lannoitteet kaikissa EU-maissa.
”Lannankäsittely Suomessa on edistynyttä, ja lannasta valmistettu lannoite voi saada markkinat koko EU:ssa”, Katainen miettii mahdollisuuksia.
Jyrki Kataisen tehtäviin varapuheenjohtajana kuuluu tarvittaessa sijaistaa maatalouskomissaari Phil Hogania.
Näin kävi syyskuussa, kun maatalousministerit pitivät kriisikokousta. Ulkopuolella tuhannet vihaiset viljelijät polttivat paaleja ja vaativat päätöksiä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi MT:lle mielenosoitusta:
”Savun hajussa päätöksiä syntyy nopeammin.”
Syntyikö?
”Päätös syntyi nopeasti, mutta se johtui siitä, että komissiossa oli valmisteltu niin houkutteleva paketti, että siitä ei voinut oikein kieltäytyä”, Katainen sanoo.
Hän on 500 miljoonan euron kriisipakettiin tyytyväinen, koska se on rakenteellisesti terve ja vahvistaa maatalouden markkinaehtoista lähestymistapaa.
Katainen myös koordinoi Hoganin työtä. Heidän salkkunsa kohtaavat kun maatalouden kehittämisvaroilla edistetään investointeja ja mietitään maatalouden yhdistämistä kiertotalouteen.
”Kaikki mikä kiertotaloudessa liittyy ravinteiden talteenottoon ja biomassaan liittyy maatalouteen ja maaseutuun.”
Komissaarin päätehtäviä on ollut EU:n investointiohjelman ja -rahaston (Efsi) käynnistäminen.
Kaikki EU-maat kattanut markkinointikiertue on nyt ohi ja ensimmäiset suuret investointipäätökset tehty.
”34 hanketta on saanut noin viisi miljardia euroa Efsin rahoitusta. Niillä saadaan aikaan noin 23 miljardin euron investoinnit.”
Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas on ensimmäinen Suomessa rahoitusta saanut investointi.
Pk-rahoitusta on myönnetty koko EU:ssa 1,5 miljardia, joka johtaa vajaan 20 miljardin investointeihin.
”71 000 pk-yritystä tulee hyötymään tästä rahoituksesta. Ensi vuosi on vielä vauhdikkaampi.”
Komission tavoite on, että Efsi houkuttelee muita rahoittajia mukaan. Lopulta investointien summan pitäisi olla viisitoista kertaa Efsin rahoitusta suurempi.
Nyt vipuvoima on suurissa hankkeissa noin viisinkertainen ja pk-yrityksillä noin 13- kertainen.
Ohjelman tavoitteena on saada yhteensä 315 miljardin investoinnit Euroopassa.
Pk-yrityksille rahoitusta kanavoidaan välittäjäpankkien kautta. Niitä on nyt eri puolella EU:ta 60 kappaletta.
Suomesta ei välittäjäpankkia vielä ole, joten rahakaan ei vielä virtaa.
”Olen yrittänyt välittää viestiä myös pienemmille ja alueellisille pankeille, että jos haluatte palvella pk-yrityksiä, niin tämä mahdollisuus kannattaa katsoa”, Katainen kannustaa suomalaispankkeja.
Efsistä myönnetään rahoitusta myös kiertotalouteen vaihtaville yrityksille.
”Efsin pitää olla valmis ottamaan tappiota vastaan. Sen tarkoitus on vähentää pankin arvioimaa luottotappioriskiä ja ottaa iskuja vastaan ennen pankkia. Se voi myös auttaa pankkia pidentämään laina-aikoja.”
Varsinainen riskien arviointi kuuluu välittäjäpankille.
Katainen muistuttaa Suomen maakuntajohtajia siitä, että rakennerahastoja ja maatalouden kehittämisrahoja on mahdollista yhdistää efsin rahoitukseen.
Komissaari seuraa maailmaa EU:n vallan ytimestä. Miten sieltä katsoen suomalainen maaseutu näyttää pärjäävän?
”Maaseudulla on hirveän paljon raaka-aineita, joista tullaan kilpailemaan tulevina vuosina. Kilpailukykyä vahvistavia syttyjä on ilmassa. Pitää osata investoida oikeisiin kohteisiin ja EU:n välineet voivat olla siinä ihan hyvänä apuna.”
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
