Video: Norjassa pyydettiin yli 20 000 kyttyrälohta yhdellä nuottauksella ‒ ”Tämä on hullua”

Kyttyrälohta saa ottaa mukaan niin paljon kuin haluaa nuottapyynnin jälkeen. Loput kaloista menevät Norjalaiselle elintarviketeollisuudelle ja Euroopan vientiin. Kuva kyttyrälohen nuottauksesta Stylterjordelva-joelta. Kuva: Båtsfjordin metsästys- ja kalastusyhdistys

Kyttyrälohia nousee nyt valtavia määriä Finnmarkin läänin laskujokiin Pohjois-Norjassa. Båtsfjordin kunnan alueella sijaitsevalla Styltefjordelva-joella kyttyrälohta on nuotattu tuhansia kiloja talkoovoimin.

”Tilanne on ennennäkemätön. Koskaan aikaisemmin ei ole vastaavia määriä kyttyrälohia noussut jokeemme. Tämä on hullua”, Kertoo Båtsfjordin metsästys- ja kalastusyhdistyksen apulaispäällikkö Ketil Pettersen.

Viime tiistaina nuottaan jäi yli 20–25 tuhatta kyttyrälohta kerralla. Vaikka nuottaamisessa oli mukana noin 150 henkilöä, voimat loppuivat kesken.

”Kalaa oli niin paljon, ettemme saaneet vedettyä enää nuottaa. Jouduimme päästämään noin kaksi kolmasosaa kyttyrälohista takaisin”, Pettersen sanoo.

Katso pyynnistä video alta.

Styltefjordelvalla nuottaaminen tapahtuu vapaaehtoisten voimin. Kuka tahansa voi ottaa osaa nuottaamiseen ja viedä kalaa kotiinsa mielin määrin. Mitään kalastuslupia ei tarvita.

”Monet ovat ottaneet vain muutaman lohen kotiin vietäväksi ja jotkut jopa 200 kalaa”

Talkoolaiset eivät saa mitenkään hyödynnettyä kaikkia kaloja. Suurin osa myydäänkin norjalaiselle kalatehtaalle sekä kalatukuille Eurooppaan.

Petterson kertoo, että kyttyrälohen pyyntitalkoissa on ollut mukana myös paljon suomalaisia. Viime tiistain 150 henkilön kävijämäärä oli jo hieman liikaa.

”Pyynnin organisointi oli haasteellista, koska pyytäjiä oli niin paljon. Jatkossa emme ota kaikkia mukaan pyyntiin, jos on tungosta. Teemme erillisen pisteen, josta kalaa saa hakea, vaikka pyyntiin ei osallistuisi. Kalaa riittää kaikille”, Pettersen kertoo.

Styltefjordelvassa on kalapato, johon kyttyrälohet pysähtyvät. Nuottapyynti tapahtuu samasta paikasta.

Kuva kalapadon seuraamon näytöltä. Kuvassa vaaleat kalat ovat Atlantin alkuperäistä lohta. Vasemmassa nurkassa oleva tummempi kala on taas kyttyrälohi. Kuva: Båtsfjordin metsästys- ja kalastusyhdistys

Kalapadossa on niin sanottu kalapesä, josta voidaan erotella Atlantin alkuperäislohi kyttyrälohesta. Kalapesässä on videokamerat, jotka ovat jatkuvassa seurannassa. Petterson kertoo, että kuusi ihmistä on palkattu valvomaan kalapesää. Kun Atlantin lohta nousee pesään, nämä päästetään jatkamaan matkaansa ylöspäin. Kyttyrälohet taas otetaan talteen ja tapetaan.

”Kalapesä oli jatkuvasti täynnä kyttyrälohta, eikä alkuperäinen lohi noussut sinne ollenkaan. Nyt nuottauksien jälkeen alkuperäinen lohi on päässyt taas nousemaan. Pyynnillä on suora vaikutus ja olemme tyytyväisiä tästä”

Teknologiaa hyödynnetään myös nuottauksessa.

”Kuvaamme ensin jokea dronella, jotta näemme, missä kyttyrälohiparvet ovat. Näin voimme myös varmistaa, että emme pyydä vahingossa Atlantin lohta”, Pettersen kertoo

Dronella kuvatulla videolla saa hyvän kuvan kalojen määrästä. Kyttyrälohiparvet näyttävät jatkuvan loputtomiin. Video on kuvattu Styltefjordelva-joella 25. päivä heinäkuuta.

Samanlaista kyttyrälohen nuottapyyntiä tehdään myös muilla Finnmarkin laskujoilla, joissa on kalapato. Näitä ovat esimerkiksi Vesterelva, Reppar, Neiden ja Munkelva.

Kyttyrälohi on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Kalaa ei saa päästä pyytämisen jälkeen takaisin jokiin Suomessa tai Norjassa.