Puolueet haluavat rönsyilevänhallitusohjelman kuriin

Eduskuntaryhmien puheenjohtajapaneelissa olivat mukana vasemmalta James Hirvisaari (m11), Markus Mustajärvi (vr.), Peter Östman (kd.), Mikaela Nylander (r.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Annika Lapintie (vas.), Kimmo Tiilikainen (kesk.), Jari Lindström (perus.), Jouni Backman (sd.) ja Arto Satonen (kok.) Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitävät tärkeimpänä asiana seuraavan hallituksen toiminnassa sitä, että puolueet luottavat toisiinsa, eduskuntapuolueiden ryhmäpuheenjohtajat sanoivat torstaina Kohti vaaleja -paneelissa Helsingissä.

Hallitusohjelmaa ei pitäisi kirjoittaa niin tarkasti kuin nyt, se vaikeuttaa päätöksentekoa muuttuvissa tilanteissa, ryhmäjohtajat arvioivat.

Kymmenestä ryhmänjohtajasta vain vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto piti yksityiskohtaista hallitusohjelmaa hyvänä sen vuoksi, että siinä sovitut toimet todennäköisesti toteutuvat. ”Mitä pyöreämpi sopimus, sen heikommin asiat toteutuvat.”

Kokoomuksen Arto Satosen mielestä hallitusohjelman tarkistamismahdollisuus on pääasia. ”Tilanteisiin pitää voida reagoida vaalikauden aikana.”

SDP:n Jouni Backman kirjoittaisi ohjelmaan 4–5 painopistettä, joita voitaisiin muutaman kuukauden päästä tarkentaa.

Perussuomalaisten Jari Lindströmille riittäisi yksi paperiliuska. ”Liian tiukka ei ole hyvä, vuoden päästä tilanne voi olla täysin toinen.”

Keskustan Kimmo Tiilikainen ja RKP:n Mikaela Nylander olivat varsin samaa mieltä asiasta. He kirjoittaisivat muutaman pääkohdan ja korostivat, että puolueiden luottamus toisiinsa on tärkeää.

Tiilikainen luetteli tavoitteita: talous- ja työllisyys, sote, pois keskittämisestä, turvallisuus.

Ministereillä pitäisi olla samansuuntaiset yleistavoitteet, kun nyt kukin ministeri kamppailee vain oman alueensa puolesta, hän sanoi.

Vasemmistoliiton Annika Lapintie totesi, että nykyinen ohjelma oli yksityiskohtainen siksi, että hallituspuolueet tulivat täysin äärilaidoilta.

Soten eli sosiaali- ja terveysalan uudistuksen puheenjohtajat uskovat ratkeavan pääosin tällä vaalikaudella eli kevääseen mennessä.

Backmanin mielestä sopimus on hyvä, kun kunnilla on rahoitus- ja tuottajavastuu.

Tiilikainen totesi, että sopimus saatiin aikaan vasta sitten kun oppositio tuli mukaan. ”Toivottavasti sopimus pitää vaalien jälkeenkin.”

Satosen mukaan sekä rahoituksesta että valinnanvapaudesta sopiminen jää isolta osalta seuraavalle vaalikaudelle.

Alanko-Kahiluoto pitää viiden sotealueen mallia oikein hyvänä.

Nylander arvioi, että sote-uudistus on ”mullistava muutos kunnille”.

Puolustusmäärärahojen lisäämistä 150 miljoonalla eurolla kiiteltiin yleisesti. ”Puolustus ei ollut enää uskottava, nyt siitä vähän palautui”, Lindström totesi.

Hänen mielestään Venäjän hallintoon ei voi luottaa lainkaan. Natosta hän kaipasi ensin kunnollista selvitystä ja sen jälkeen kansanäänestystä jo ensi vaalikaudella.

Myös muut kannattivat Natosta kansanäänestystä, jos kansakunnan johto päätyy liittymisen kannalle. Puheenjohtajista ainoa Natoon menijä oli Satonen, RKP:n kanta on neutraali.

Vetäjät kysyivät kirjallisesti tulevasta hallituspohjasta ja pääministeristä panelistien kantaa. Porvaripohja sai viisi ääntä sekä kokoomuksen, SDP:n ja keskustan pohja yhden äänen.

Pääministeriksi ääniä saivat Juha Sipilä (kesk.) 3, Alexander Stubb (kok.) 2, Timo Soini (perus.) 1 ja Antti Rinne (sd.) 1.

Paneeli kuului eduskunnan toimittajakoulutusohjelmaan. Yleisön mielestä parhaiten keskustelussa pärjäsi Kimmo Tiilikainen.

JOUKO KYYTSÖNEN

Avaa artikkelin PDF