S-ryhmä uudistaa automaattinsa – käteisen nostaminen säilyy samanhintaisena

S-ryhmän muutos ei juuri vaikuta Nurmijärven Klaukkalassa asuvaan Toni Ahoseen. "Aika harvoin tulee käytettyä käteistä. Nostan yleensä 20–40 euroa silloin, kun tiedän tarvitsevani käteistä jossain. Kortilla maksaminen on helpompaa." Kuva: Kimmo Haimi

S-ryhmä vaihtaa myymälöissään kaikki nykyiset Otto-automaatit Nokas CMS Oy:n Nosto-automaatteihin. Muutos koskee noin 300 automaattia. Samalla S-ryhmä tuo 50 uutta automaattia eri puolille Suomea.

Asiakkaalle automaattien vaihtaminen ei ainakaan alussa tuo lisäkustannuksia. Finanssivalvonta mahdollisti vuodenvaihteessa käteisautomaattien kilpailun markkinoilla.

Otto-automaattien toimittaja Automatia Pankkiautomaatit Oy on perinyt S-ryhmältä veloitusta automaateista, jotka ovat olleet vähäisellä käytöllä. Toimittajan vaihtaminen tuo S-ryhmälle säästöjä.

"Sopimuksen ehdot Nokaksen kanssa ovat meille edullisemmat, jolloin pystymme paremmin vastaamaan asiakastarpeisiin eli voimme itse päättää, minne sijoitamme automaatit", SOK:n talousjohtaja Jari Annala sanoo.

Syyskuun puolivälissä alkavat asennustyöt on määrä saada valmiiksi kevään aikana. Annalan mukaan käteisen nostossa olisi eri toimipisteissä korkeintaan kahden päivän tauko muutostöiden aikana.

Hän myös korostaa, ettei mikään automaattipiste poistu muutoksen myötä.

Asiakkaalle käteisen nostaminen pysyy samanhintaisena. Pankki määrittää, kuinka paljon käteisen nostaminen automaatista maksaa. Useimmat suomalaispankit eivät veloita ensimmäisistä nostoista, viides tai kuudes nosto on jo maksullinen.

SOK:n Annala kertoo, ettei uusi palveluntarjoaja Nokas veloita asiakkaalta mitään.

"Kaikki veloitus tapahtuu asiakkaan ja pankin välillä. Asiakkaan kannalta on siis sama, nostaako hän käteistä Otto- vai Nosto-automaatista."

Nokas CMS Oy:n myynti- ja kehitysjohtaja Risto Lepon mukaan Nosto-automaatteja on Suomessa tällä hetkellä noin 60. Niitä on ollut muun muassa R-kioskeissa.

Norjalainen turvallisuusasioihin erikoistunut Nokas saa rahaa jokaisesta yksittäisestä käteisnostosta pankilta. Yhtiö ei kerro, kuinka paljon he veloittavat pankeilta jokaisesta nostosta.

"Automaattiverkostomme laajenee S-ryhmän ulkopuolellakin. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja ympäri Suomea. Haemme vahvaa asemaa, jopa markkinajohtajuutta", Lepo sanoo.

S-ryhmän väistyvä yhteistyökumppani Automatian toimitusjohtaja Marko Vilo ei näe, että yhtiöiden välillä oleva kilpailuasetelma olisi luonnollinen.

"Tässä ei ole kyse normaalista kilpailusta, jossa molemmilla toimijoilla olisi samanlainen ansaintalogiikka tai kustannusrakenne. Toinen yhtiö toimii hyväntekeväisyystarkoituksessa ja toinen rahastustarkoituksessa. Siinä on melkoinen ero."

Vilo korostaa, ettei Automatia tee ansaintatarkoituksessa tulosta. Hänen mukaansa S-ryhmän päätöksellä on selkeä seuraus.

"Valitettavasti tulee käymään niin, että yhteiskunnan käteisrahan kokonaiskustannukset kasvavat."

Vilo perustaa näkemyksensä väitteeseen, että Nosto-automaattien käyttäminen aiheuttaa pankeille enemmän kuluja.

Helsingin Sanomien (19.8.) selvityksen mukaan Nosto-automaateista koituisi vuosittain noin 15 miljoonan euron lisäkustannus pankeille. Vilon mukaan arvio on "lähellä totuutta".

"Jos pankkien kustannukset kasvavat, niin se tarkoittaa yhteiskunnan käteisrahakustannusten kasvua. Jokuhan ne kustannukset maksaa. Alkuvaiheessa se on pankki. Aika näyttää, mitä tapahtuu, jos markkina muuttuu rajusti."

Danske Bankin liiketoimintajohtaja Asko Mikkosen mukaan Danskessa seurataan rauhassa, mihin S-ryhmän automaattimuutokset johtavat.

"Se tietää meille toki lisäkuluja. Mutta emme hötkyile asian kanssa. Seuraamme tilannetta ja jos tarve on, tehdään päätöksiä vasta myöhemmin."