Turpeessa riittääenergiapotentiaalia
Turpeen energiakäyttö olisi mahdollista kuusinkertaistaa pikaisesti ja jatkaa käyttöä voimakkaana vuoteen 2040 asti. Tämä lisäisi energiaomavaraisuutta ja toisi töitä sekä säästöjä, uskoo Antti Kivimaa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n puutuoteteollisuuden vanhempana asiantuntijana työskentelevä Kivimaa tutki työnsä ulkopuolella vuoden ajan turpeen käyttömahdollisuuksia ja totesi turpeen käytön lisäämisen olevan energia- ja talouspoliittisesti järkevää.
Ajatus voimakkaammasta ”kertakäytöstä”, perustuu hänen mukaansa siihen, että vuosina 2030–2050 entistä vähäpäästöisemmät energian tuotantotavat yleistyvät erittäin todennäköisesti. Tällöin turpeen käytöstä voidaan luopua ja tuottaa tarvittava energia ehkä jopa ilman päästöjä.
Kivimaa kertoo innostuksen lähteneen puuenergian pohdinnasta ja vesistöjen rehevöitymisestä.
”Kaipa sen ääneen voi sanoa, ettei vesien puhdistukseen ole paneuduttu riittävästi. Turvetta voi tuottaa täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja vesistöjä likaamatta.”
Valtakunnan metsien inventointiin perustuvan arvion mukaan yli 100 000 hehtaaria Suomen soista on runsaspäästöisiä.
Näiltä alueilta vapautuu ilmaan huomattavat määrät kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja vielä vaarallisempia metaania sekä typpioksiduulia.
Jos energiantuotantoon käytettävä turve kerätään näiltä soilta ja ne metsitetään myöhemmin, kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää.
Soiden suojelun kannalta ongelmaa ei muodostune, koska runsaspäästöiset suot ovat usein peltokäyttöön otettuja ja mahdollisesti myöhemmin metsitettyjä. Kivimaan mukaan koko Suomen soista noin 5,5 prosenttia on teknisesti ja ilmastovaikutuksiltaan sopivia turvetuotantoon.
Kivimaan mukaan on mahdollista myös valmistaa turpeesta bioöljyä, joka voidaan jatkojalostaa dieselöljyksi. Lisäksi hiiltämällä turpeesta saadaan biohiiltä kivihiilen korvaajaksi.
Kivimaa on koonnut tausta-aineiston useista tutkimuksista ja julkisista lähteistä. Hän kertoo, ettei aineistoa ole aiemmin yhdistelty tässä laajuudessa eikä taloudellisia kokonaisvaikutuksia ole laskettu.
Vuosina 2015–2050 kansantaloudelle koituisi turvekäytön lisäämisestä Kivimaan arvion mukaan 175 miljardin euron säästöt. Esimerkiksi kauppataseen vuotuinen parannus olisi 3,3 miljardia.
Työllisyysvaikutukseksi hän arvioi ”varovaisesti” 30 000–40 000 henkilötyövuoden lisäyksen, joista suurin osa maaseudulla.
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
