Kansalla on puolustustahtoa,mutta valtion raha ei riitä
Puolustusvoimien henkilöstöä karsitaan tänä ja ensi vuonna. Uusia säästöjä on tiedossa vuoden 2015 jälkeen. Silloin punnitaan muun muassa yleisen asevelvollisuuden jatkoa. Kuva Porin Prikaatista. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen puolustus uhkaa törmätä lähivuosina pattitilanteeseen: kansa pitää maanpuolustusta tärkeänä, mutta valtion kassa ehtyy.
”Olen tyytyväinen siihen, että kansalla on puolustustahtoa ja että vain 14 prosenttia haluaa vähentää puolustusmäärärahoja”, puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoi torstaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) toimittajaseminaarissa Helsingissä.
Määrärahoja lisäisi kolmannes ja pitäisi ennallaan puolet kansasta, ilmeni MTS:n tuoreessa kyselyssä.
Ministeristä oli myönteistä myös se, että 68 prosenttia suomalaisista säilyttäisi yleisen asevelvollisuuden nykyisellään. Vain viidennes supistaisi sitä ja 11 prosenttia siirtyisi ammattiarmeijaan.
Suomen Nato-jäsenyyden torjuu 70 prosenttia suomalaisista, mutta 49 prosenttia suhtautuu myönteisesti Nato-yhteistyöhön ja jäsenyyden kannatus on korkeinta kolmeen vuoteen.
”Tämä osoittaa, ettei Nato ole mikään peikko, vaikka sen jäseneksi ei tällä hetkellä halutakaan”, Haglund tulkitsi.
Suomea ei kuitenkaan puolusteta pelkällä kansan tahdolla, vaan siihen tarvitaan myös rahaa.
Puolustusvoimista karsitaan henkilöstöä, varuskuntia ja tukikohtia.
”Uudistus etenee aikataulussa ja mallikkaasti, kiitos hienon henkilökunnan”, Haglund sanoi.
”Suomen puolustuskyky laskee”, totesi puolestaan kenraalimajuri Seppo Toivonen pääesikunnasta.
Suorastaan kohtalokkaaksi Suomen tilanne muuttuu, jos vuoden 2015 jälkeen päätetään uusista supistuksista.
”Silloin pitää miettiä kokonaan uudelleen puolustusvoimien tehtävät ja resurssit, kuten koko maan puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus.”
Kustannustehokkainta olisikin pitkäaikainen taloussuunnittelu. Toivonen toivookin, että vasta asetettu, kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) vetämä parlamentaarinen selvitysryhmä tekee selvää jälkeä seuraavaa hallitusohjelmaa ja vuosikymmenen lopun kehyslinjausta varten.
Kansan mielessä Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kuitenkin kunnossa. 18 huolenaiheen listalla se on vasta viimeisenä.
Viisi suurinta huolta ovat työllisyystilanne, Euroopan talous, hyvinvointipalvelujen saatavuus, Suomen talous ja kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.
Jo nykyinen uudistus veti tiukoille materiaalit ja investoinnit.
Rahojen niukkeneminen tarkoittaa yhteistyön lisäämistä, ja sitä on tehtykin niin Pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin kanssa. Laitehankinnoissa voi säästää osto-, ylläpito- ja koulutusvaiheissa.
”Verkottuminen on tärkeää ja antaa paljon lisäarvoa, mutta se ei ratkaise kansallisen järjestelmän haasteita”, Toivonen sanoi.
Myös Nato edellyttää, että kukin jäsenmaa ylläpitää omaa puolustusta.
EU:n huippukokous käsittelee puolustuspolitiikkaa ensi viikolla ja Haglundin mukaan kokouksen ”lopputulos voi olla kunnianhimoisempi kuin itse odotan”.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
