Hirvikannan hoitosuunnitelma uusiksi
Metsätalouden kannalta valtakunnallinen hirvikannan hoitosuunnitelma on huolestuttava. Mikäli maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa tilaamansa suunnitelman, lyö se korville metsien ylivoimaisesti tärkeintä käyttömuotoa eli puuntuotantoa. Vaikka kysymyksessä on puitesuunnitelma, tulee sen vaikutus olemaan merkittävä. Pohjoista Suomea lukuun ottamatta on kannan vahvuudeksi esitetty kolme hirveä tuhannella hehtaarilla.
Käytännössä talvikanta tulee olemaan jopa 100 000 yksilön tasolla. Hirvet eivät jakaannu tasaisesti, joten vahingot painottuvat jatkossakin talvilaidunalueille. Alueellisessa säätelyssä on metsästysintressi etusijalla, joten kantoja ei tulla leikkaamaan riittävästi.
Hirvet eivät vaurioita kaikkia männyn ja koivun taimikoita, mutta äärimmäisen vakava asia on, että hirvipelon vuoksi metsät uudistetaan koko eteläisessä Suomessa lähes kokonaan kuuselle. Esimerkiksi Pohjois-Savossa kuuselle uudistetaan 95 prosenttia. Kuusen markkinat ovat heikentyneet. Toivottavasti vain tilapäisesti. Kuusitukin kysyntä on hiipunut ja kuusikuidun hinta romahtanut.
Muun muassa Keitele Forest merkittävänä sahatukin ostajana on kiinnostunut tällä hetkellä vain männystä.
Talousmetsien muuttaminen kuusikoiksi on suuri riski. Hyönteistuhot koettelevat eniten kuusta. Kaakkois-Suomen metsiä laajasti tuhonnut kirjanpainaja on tästä vakava esimerkki. Uutena vitsauksena on tullut kuusen mustakoro, joka jyllää esimerkiksi Pohjois-Savossa.
Hoitosuunnitelman mukainen hirvikanta ylläpitää metsänhoitoa ja luonnossa liikkumista merkittävästi haittaavaa hirvikärpäsongelmaa. Hirvitiheys korreloi hirvikärpäsmäärään. On alueita, missä elo-lokakuun aikana taimikonhoito ihmistyönä on lähes mahdotonta hirvikärpästen takia. Tutkimukset hirvikärpästen vaikutuksista ihmisten terveyteen ovat kesken, mutta varmuudella voidaan sanoa, että monet saavat allergisia reaktioita niiden puremista. On valitettavaa, että me luontomatkailun luvattuna maana karkotamme ihmiset pois metsistä ylitiheän hirvikannan välillisenä seurauksena.
Laajan kuulumisen ja lausuntokierroksen anti sekä vaikutus jäänee vähäiseksi. Myöskään metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden vuosikausia esittämiä varoituksia hirvihaitoista ja kuusettumisesta ei ole noteerattu. MTK on antanut suunnitelmasta pitkän lausunnon, mutta jättänyt hirvikannan leikkaamistarpeen vaatimatta. MTK:ssa on suuri muutos edessä, sillä maamme metsänhoitoyhdistykset integroituvat järjestöön. Mikäli MTK ei asetu esimerkiksi hirvikysymyksessä selvästi puuntuotannon edunvalvojan rooliin, voivat monet metsänomistajat jättää vapaaehtoiseksi muuttuneen mhy-jäsenmaksun maksamatta. On huomattava, että vain 20 prosenttia metsänomistajista harrastaa metsästystä ja heistäkin vain osa hirvenmetsästystä.
Hirvikannan hoitosuunnitelma ei ole lain tai asetuksen tasoinen, mutta sen avulla tavoitellaan helpon metsästyksen ja koirakilpailujen intressien mukaista hirvikantaa. Hirvituhojen ja -vahinkojen kohtuullistaminen edellyttää hirvikannan leikkaamista kolmannekseen eli 30 000 yksilön talvikantaan.
Silloin hirvenmetsästys normalisoituu suomalaisen metsästysperinteen mukaiseksi. Samalla voidaan luopua metsätalouden hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä ja liikennevahingot vähenevät ratkaisevasti. Nyt on tärkeää, että maa- ja metsätalousministeri Orpo viheltää pelin poikki ja asettaa hirvikannan hoitosuunnitelman uuteen valmisteluun.
Puuntuottajien, metsäteollisuuden ja koko kansantalouden kannalta on välttämätöntä, ettei männyn ja koivun kasvatusta vaaranneta väärällä hirvipolitiikalla. Hirvikannan säätely tulee muuttaa niin, että metsäkeskus (julkiset palvelut) metsänhoitoyhdistyksiä kuultuaan määrittää alueelliset hirvikannan leikkaamistarpeet.
Heikki Oksman
puuntuottaja
Kuopio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
