Terve talous tuo turvallisuutta
Kolumni: Mikael Pentikäinen
Työmarkkinajärjestöt saivat sovittua maanantaiaamuksi työllisyys- ja kasvusopimuksen optiovuoden palkankorotukset. Sopu syntyi työmarkkinoiden tapaan viime tipassa, mutta syntyi kuitenkin.
Sopimus oli järjen voitto. Se rauhoittaa työmarkkinatilannetta hetkeksi ja helpottaa talouden tervehdyttämistä. Se tuo vakautta ja ennustettavuutta.
Ostovoimaa sopimus ei käytännössä lisää, koska työttömyysvakuutusmaksujen korotus syö vähäiset palkankorotukset.
Jokainen tietää, että Suomen taloutta sopimus ei yksin korjaa. Suomen taloustilanne on edelleen erittäin heikko.
Tilanne on monessa mielessä vakava. Kun talous on sekaisin, myös turvallisuus kärsii. Se on vaarallista Euroopassa, jota ”ei ympäröi vakauden, vaan konfliktien ja epävarmuuden kaari”, kuten presidentti Sauli Niinistö sanoi Kultarannassa.
Terve talous on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Se myös vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. ”Talouden kehitys ja yhteiskunnan eheys ovat myös ulkoisen asemamme kivijalkoja”, presidentti muistutti.
Viime viikkojen keskustelun perusteella Suomen talouden todellinen tila on unohtunut monelta, valitettavasti.
Suomen talous kasvaa tällä hetkellä kaikkein hitaimmin heikosti kasvavassa Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi kriisimaa Kreikan talous kasvaa nopeammin. Pari vuotta sitten kriisin partaalla olleen Espanjan talous kasvaa jopa viisi kertaa rivakammin.
Ennusteyhteenveto povaa Suomeen 0,5, Kreikkaan 0,7 ja Espanjaan 2,5 prosentin kasvua. Ruotsi kehittyy Espanjaakin nopeammin, 2,7 prosenttia.
Keski- ja Itä-Euroopasta Suomen takana ovat Venäjä ja Ukraina, jotka supistuvat. Sota pahentaa tilannetta.
Myös teollisuustuotantomme on jäänyt jälkeen kilpailijamaistamme. Esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto on laskenut 20 miljardia euroa vuodesta 2008. Se vastaa kymmentä Valiota tai neljää Metsäliittoa.
Työpaikkoja teknologiateollisuudesta on hävinnyt 2008 jälkeen 53000.
Samaan aikaan Suomen kuntien ja valtion alijäämä on noin kymmenen miljardia euroa. Elämme tulevien sukupolvien verovaroilla. Näin ei voi jatkua.
Jos haluamme Suomen kukoistuksen tielle, tarvitsemme kilpailukykyä. Ilman sitä Suomen yritykset eivät menesty maailman kovassa kilpailussa.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen optiovuosi ja sen tuoma maltillinen palkkalinja on yksi askel pitkällä matkalla kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta vain yksi. Tarvitaan lisää.
Erittäin tärkeä on yhteiskuntasopimus, jolla hallitus haluaa parantaa tuottavuutta alentamalla yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia.
Hallitus voi sopia keskusjärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen isot linjat. Tarkempi sisältö vaatii liittojen sopimista. Kun asiat ovat vaikeita, prosessi ei ole varmasti helppo.
Sopimuksen tuottavuustavoitteita voidaan edistää joko sopimalla tai sanelemalla. Ensin mainittu on hyvä tie, jos se tuo kestäviä tuloksia ja sen avulla vältetään työmarkkinasodat.
Jos tuloksia ei tule työmarkkinapöydissä, talouden kestävä pohja pitää hakea hallituksen voimin niillä keinoilla, jotka sillä on käytössä.
Jos sopimusta ei synny, hallitus tekee 1,5 miljardin edestä lisäleikkauksia ja veronkorotuksia. Kummatkin ovat kipeitä, ja ne leikkaavat myös kasvua.
Siksi sopimisen tie olisi parempi.
Hallitus haluaa yhteiskuntasopimuksen ehdotuksen heinäkuussa. Järjestöjen pitäisi käsitellä sopimus elokuussa.
Jotkut ay-johtajat haluavat siirtää neuvotteluja kesään 2016. Näin järjestöt saisivat samaan pöytään myös palkka-asiat. Lisäaika antaisi myös aikaa tiivistää ay-liikkeen rivejä.
Lisäaikavaateet ovat ymmärrettäviä ay-liikkeen kannalta, mutta Suomen taloutta ne eivät edistä. Mitä nopeammin sopimus syntyy, sen parempi.
Lisäaikaesityksellä järjestöt testaavat myös hallituksen lujuutta. Työttömyysturvaleikkauksissa hallitus antoi periksi, kun paine kasvoi. Se saattoi olla viisautta työllisyys- ja kasvusopimuksen synnytyksessä.
Toivottavasti se ei ollut merkki siitä, että hallitus taipuu muuallakin, kun metakka nousee ja vastatuuli yltyy.
Tilanne on
monessa
mielessä
vakava.
Kun talous on sekaisin, myös turvallisuus kärsii.
mikael.pentikainen@mt1.fi
@jmpentikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
