Keskuskauppakamariajaa isoa veroharppausta
Keskuskauppakamari esittää yhteisöverokantaan merkittävää huojennusta nykyisestä 24,5 prosentista 15 prosenttiin.
Yritysmuodoista osakeyhtiöt ja osuuskunnat maksavat valtiolle yhteisöverotuottoja.
”Suomi tarvitsee tavallista suuremman sysäyksen, jotta saisimme tänne uusia investointeja, yrityksiä ja työpaikkoja. Me olemme täysin pudonneet muiden maiden kannasta, eikä Suomi houkuttele investoimaan,” Keskuskauppakamarin verojohtaja Terhi Järvikare perustelee
Pieni veroviilaus ei välttämättä olisi riittävän tehokas. Suomen maantieteellinen, syrjäinen sijainti ei ole omiaan houkuttelemaan uusia ulkomaisia investoijia. Siksi näkyvää signaalia tarvittaisiin, perustellaan esitystä.
Järvikareen mielestä 9,5 prosenttiyksikön suuruinen verohuojennus olisi jo jotain.
”Suomi tarvitsisi tällaisen ison harppauksen.”
Keskuskauppakamarilla on seurattu tarkkaan Ruotsin liikkeitä. Siellä yritysverokanta aleni vuoden alussa 22 prosenttiin. Järvikareen mukaan päätös on herättänyt paljon positiivista huomiota.
”Ruotsi on Suomen keskeinen kilpailijamaa. Siellä halutaan panostaa yritysten kilpailukykyyn”, hän toteaa.
EU:ssa yhteisöverokanta on pudonnut huimasti 1990-luvulta alkaen. Keskimääräisesti se on laskenut 1995 jälkeen noin 35 prosentista noin 23 prosenttiin. Suomessa veroa on välillä nostettu ja laskettu. Nyt Suomen yhteisövero on selvästi EU-keskiarvon yläpuolella.
Järvikareen mielestä Suomen pitäisi ottaa myös osaa EU:ssa käytävään verokilpailuun. Kisa kovenee, sillä myös Britannia aikoo alentaa vuonna 2014 yhteisöveron 21 prosenttiin.
”Eri maat kisaavat sekä yhteisöverokannolla ja aineettomilla oikeuksista saatavien tulojen veroilla.”
Esimerkiksi Virossa ei veroteta yhtiöön jätettyä voittoa. Maa on selkeästi hyötynyt päätöksestä ja houkutellut uusia ulkomaisia investointeja.
Yritykset hyötyisivät päätöksestä. Verojen maksun sijasta yritykset voisivat investoida kassaan säästyvät rahat. Myös työntekijöiden palkkaukseen verohuojennus voisi antaa lisää pelivaraa.
”Toivottavasti raha käytettäisiin palkkauksiin. Se olisi veropäätöksen näkyvin vaikutus.”
Järvikare muistuttaa, että yritysverotuksen dynaamisen vaikutukset ovat laajat. Valtio saisi aikanaan veromenetykset takaisin, perustelee verojohtaja.
”Useasti yrityksen verotettavan tulon määrä nousee, jos veronkanta laskee. Myös uudet työntekijät tuovat valtiolle uusia verotuloja”, hän lisää.
Hallitus päättänee helmikuun lopussa pidettävässä puoliväliriihessä uusista talouspäätöksistä. Investointien lisääminen sekä yritysten kilpailukyvyn parantaminen ovat myös hallituksen työlistalla.
Keskuskauppakamari on laskenut, että verohuojennuksen myötä valtio menettäisi verotuloina noin 1,7 miljardin euroa. Vastineeksi valtio voisi korottaa arvonlisäverotusta sekä kohtuullisesti osinkoverotusta osingonsaajan puolella.
”Kun verorasitusta siirretään jonkin verran yhtiöltä omistajalle, yhtiöön jää enemmän rahaa”, Järvikare sanoo.
Mutta verotulojen menetystä voitaisiin korvata myös valtion omaisuuden myynnillä, kuuluu etujärjestön ehdotus.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
