”Kaikkien koodaajien ei ole pakko asua Helsingissä”

Joni Ahola vastaa asiakasprojekteista Jari Kunnarin (oik.) Starttipaja Valmennus Oy:ssä Kuva: Ilpo Kiuru

Ohjelmistosuunnittelijoista on pula koko maassa, mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Alan yrittäjä pitää pullonkauloina koulutusta, työn paljoutta ja Helsingin imua.

”Ohjelmistoala on sellainen, että työtä voi tehdä missä vain. Voit kirjoittaa koodia vaikka Savukoskella siinä, missä Oulussa tai Helsingissä”, rovaniemeläinen alan yrittäjä Jari Kunnari paaluttaa ja manaa, ettei koodaajia kuitenkaan ole.

Osin pullonkaulaksi hän näkee koulutuksen sisällön ja käyttää esimerkkinä Rovaniemeä.

”Ohjelmistoala ei ole kovin vahva paikallisessa ammattikorkeakoulutuksessa. Siellä on kyllä alan koulutusta, mutta se on tietotekniikkapainotteista. Se on vienyt sekä työvoimaa että opiskelijoiden kiinnostuksen siihen suuntaan”, hän sanoo.

Ammattikorkeakoulussa ei Kunnarin mielestä reagoida koodaajien tarpeeseen. Vaikka opinahjot toista mieltä saattavat ollakin, Kunnari katsoo, ettei pitäisi kouluttaa yleisosaajia, vaan erikoisosaajia.

”Valtori ja Haltik työllistivät jossain vaiheessa kaikki täältä valmistuneet insinöörit. Se koettiin ammattikorkeakoulun puolella helppona väylänä saada ihmiset työelämään”, Kunnari kertaa.

Toisena isona pullonkaulana hän pitää sitä, että työtä on enemmän kuin tekijöitä. Etelästä ei ainakaan vielä ole näkynyt kiinnostusta Rovaniemen suuntaan.

”Meillä on sisällä tarjouspyyntöjä, joista joudumme sanomaan asiakkaille, ettemme voi tehdä tai voimme tehdä vasta helmikuussa, kun ei ole työntekijöitä”, Kunnari harmittelee.

Yrityksessä on mietitty esimerkiksi matkailun kautta sitä, olisiko etelässä ihmisiä, joista toiselle olisi töitä ja toiselle tarjottaisiin ohjelmistoalan työpaikkaa.

Hän maanittelee alan ihmisiä kaupunkiin myös luettelemalla sen etuja.

”Jos ihminen pitää ulkoilusta, täällä on siihen valtavan hyvät mahdollisuudet niin kesällä kuin talvellakin. Tämä on yliopistokaupunki, kasvava kaupunki ja perheellisten näkökulmasta täällä on valtavan hyvät koulutusmahdollisuudet”, Kunnari listaa.

Kun nykyään tehdään koodia avoimessa ympäristössä, ei olla enää samalla tavalla paikkaan sidottuja kuin ennen.

”Omat asiakkaani ovat välillä Ivalo–Helsinki. Ei se näitä asiakkaita ole häirinnyt, että me teemme töitä Rovaniemellä”, Kunnari havainnollistaa.

Koodaripula on koko valtakunnassa, ei pelkästään Lapissa. Rovaniemeä ei toisaalta mielletä ohjelmistokaupunkina, vaikka se on ollut isohko tekijä ohjelmistomarkkinoilla 10–15 vuotta sitten. Tuolloin esimerkiksi Sarawarella oli valtakunnallisesti parisataa työntekijää ja Rovaniemelläkin 80.

Mikä sitten neuvoksi?

”Hyvä kysymys. Itse olen sitä mieltä, ettei hyväksi koodariksi opita, vaan halutaan. Koulussa opitaan perusasiat, mutta jos haluat hyväksi koodariksi, se vaatii oma-aloitteista tekemistä”, Kunnari määrittelee.

”Me esimerkiksi käytämme avoimen lähdekoodin ympäristöä, jolloin kaikki kehitystyökalut, alustat ja ympäristöt ovat vapaasti saatavissa verkossa. Kuka tahansa voi lähteä Magento-alustalle tekemään verkkokauppaa, kuka tahansa voi lähteä rakentamaan WordPress-alustalle kotisivuja tai kuka tahansa voi tehdä Googlen työkaluilla Android-puhelimiin sovelluksia”, hän listaa.

Kunnari sanookin, ettei ala hae kokemusta, vaan innostusta. Hänellä on paraikaakin töissä kaksi valmistuvaa insinööriä, jotka valmennetaan asiakasprojektiin niin, että he tekevät ensin omaa projektia, kuinka toimitaan asiakashankkeessa, jotta pääsevät tekemään kehitystyötä.