Sama EU, eri säännöt?
Kananmunien tuotannossa käytetyt perinteiset, virikkeettömät häkit muuttuivat vuodenvaihteessa laittomiksi koko EU:n alueella. Häkkien vaihtamiselle uusien säännösten mukaisiksi oli varattu 12 vuoden siirtymäaika.
Juuri ennen uutta direktiiviä investoineiden tilojen kannalta siirtymäaikaa voi pitää lyhyenä. Suomi kuitenkin tyytyi yhteisön päätökseen – vanhoja häkkejä ei enää ole käytössä suomalaistiloilla.
Kun jotakin päätetään, Suomi hoitaa asiansa sovitusti. Seurauksena oli tällä kertaa huomattavat investointimenot munantuottajille sekä tuotannon pieneneminen noin kymmenellä prosentilla.
On erittäin hämmentävää, että tuotanto vanhoissa kanahäkeissä jatkuu edelleen peräti 13 jäsenmaassa. Lisäksi näyttää siltä, että komissio on aseeton rikkureiden edessä.
Vanhoista jäsenmaista häkkidirektiiviä rikkovat muun muassa Ranska, Italia ja Hollanti. Itä-Euroopan nuorista jäsenmaista moni jatkaa tuotantoa vanhoilla häkeillä. Suurta intoa direktiivin toimeenpanemiseksi ei ole havaittavissa.
EU:ssa kulloinkin päätetyistä pelisäännöistä ja niiden järkevyydestä voi olla perustellusti montaa mieltä. Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi kuitenkin välttämätöntä, että niistä pidettäisiin kiinni kattavasti.
Häkkidirektiivin toimeenpano muistuttaa surullisella tavalla monista muista EU-tason sopimuksista. Esimerkiksi talouden turvaksi vuonna 1997 laaditun vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot täytti viimeksi valmistuneessa vertailussa ainoastaan Suomi, Ruotsi ja Viro. Laiminlyöntien seuraukset tunnetaan.
EU:n uskottavuuden kannalta on ratkaisevaa, sitovatko sen päätökset jäsenmaita. Jos jonkin päätöksen toimeenpanoa ei pystytä tai edes haluta valvoa, kannattaa päätös mieluummin jättää tekemättä.
Se, että yhteisiä sääntöjä noudattavat joutuvat maksumiehiksi, on kestämätöntä. Näin uhkaa Suomelle nyt käydä kanahäkkien kanssa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
