Talvipuutarhakukoistaa remontin jäljiltä
Remontin jälkeen runsaan viikon avoinna ollut Talvipuutarha on saanut kasvien ystävät palaamaan.
”Moni on tullut katsomaan heti, kun tämä avautui”, kertoo talvipuutarhan hoitaja Hilkka Pynnönen.
Remontissa tehtiin perusteellista työtä, sillä kaikki lasit vaihdettiin ja metallirunko hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Lasikaton kannatinpylväät olivat alaosastaan pahoin ruostuneet ja myös ne jouduttiin korjaamaan.
Myös kasveissa on tapahtunut muutoksia.
Remontin ajaksi vanhat, yli satavuotiaat kameliat ja kuningasmagnolia suojattiin paikoilleen. Toinen kamelioista ei tästä selviytynyt, mutta toinen kukkii parhaillaankin. Vanhat, kattoon asti venyneet huonekuuset poistettiin, mutta uusia on jo kasvamassa.
Moni talvipuutarhan vanhoista kasveista siirrettiin kau-
pungin kasvihuoneeseen, mutta kaikki eivät tästä siirrosta selviytyneet. Moni kuitenkin pääsi takaisin vanhoille sijoilleen kaktushuoneeseen, palmuhuoneeseen tai läntisen siiven saliin. Vanhat kaktukset komeilevat yhä rinnan parhaillaan kukkivien rahapuiden kanssa.
Uusia kasveja on saatu sekä Helsingin että Tarton yliopistojen kasvitieteellisten puutarhojen kokoelmista.
”Meillä on täällä 200–300 erilaista lajia. Aika näyttää, mitkä uusista lajeista viihtyvät”, sanoo Pynnönen.
Kiinnostavia lajeja on esillä kaikissa tiloissa kaktushuoneen mehikasveista palmusalin lihansyöjäkasveihin. Kasvien valinnassa on huomioitu muun muassa Välimeren ilmaston alueen kasvillisuus ja maailman kuivakkoalueet.
Koska osa vanhoista isoista kasveista on poissa, huoneet näyttävät vähemmän viidakkomaisilta kuin ennen remonttia.
”Aika moni on todennut, että kasvit ovat nyt pienempiä, mutta kyllä ne kasvavat”, Pynnönen lupaa.
Talvipuutarha on kasviharrastajille myös leppoisa olohuone.
Sekä itäsiivessä että palmusalin parvekkeella voi pitää vaikka evästauon ja ihailla kukkia tai seurata suihkulähdealtaassa polskivia karppeja.
Muutos on tuonut myös paremmin esille palmuhuoneen takaseinällä olevan Salomo Wuorion maalauksen.
Talvipuutarha on kuin keidas keskellä talvea. Koska moni kasvi kaipaa kukinnan onnistumiseksi viileän jakson, talvipuutarhassa kukkii useita sellaisiakin kasveja, joita tasa-
lämpöisissä nykykodeissa pidetään viherkasvina.
Helmikuun komein kukkija on kaktushuoneen seinällä monessa ruukussa komeileva lumikuningatar.
”Lumikuningattaren saimme töölöläiskodista lahjoituksena 1980-luvulla. Kasvin taustalla on kiinnostava sodanaikainen säilymistarina. Kun perhe lähti evakkoon, komeata kasvia ei mitenkään voitu ottaa mukaan. Perheen emäntä työnsi kukan epätoivoissaan uuniin, kun ei mitään muutakaan suojapaikkaa sille keksinyt. Aikanaan perhe palasi takaisin ja uuniinkin kurkistettiin. Siellä lumikuningatar oli, täydessä kukassa”, Hilkka Pynnönen kertoo monen kävijän suosikkikasvin historiasta.
Monella muullakin Talvipuutarhan kasvilla on oma ”henkilöhistoriansa”. Esimerkiksi kameliat on siirretty Talvipuutarhaan Hakasalmen huvilasta 1917.
Talvipuutarhan rakennutti ken-
raalimajuri Jakob Julius af Lindfors. Hän lahjoitti sen Suomen puutarhayhdistykselle. Helsingin kaupunki osti Talvipuutarhan vuonna 1907.
Talvipuutarhan kasvihuoneen on suunnitellut arkkitehti Gustav Nyström. Hän on suunnitellut myös muun muassa Helsingin ja Turun vanhat kauppahallit sekä Turun taidemuseon ja Helsingin kasvimuseon rakennukset.
Edellinen suuri peruskorjaus Talvipuutarhassa tehtiin vuosina 1975–78, jolloin muun muassa kaktushuone muutettiin metallirunkoiseksi.
Talvipuutarhan edustalla avautuu Töölönlahdelle vuonna 1924 rakennettu ruusutarha, jonka heinäkuussa komeimmillaan kukoistavassa kokoelmassa on sekä vanhoja että uusia ryhmäruusulajikkeita.
MAIKKI KULMALA
Talvipuutarha,
Hammarskjöldintie 1A, Helsinki. Avoinna ti 12–15,
ke–pe 12–15, la–su 12–16,
ma suljettu. Vapaa pääsy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
