Hanhetahmivat lehmien rehut
Valkoposkihanhet söivät viikossa Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan seitsemän hehtaarin koealan, jossa oli valkolupiini–vehnä-kasvusto.
”Lohko piti tehdä kokoviljasäilörehuksi ja syöttää ensi talvena Kestävä tehokkuus-hankkeen ruokintakokeessa lehmille. Emme saa millään ruokintakokeita tehdyksi, kun satoa ei tule”, yliopistonlehtori Hannu Mikkola kertoo.
Hanhien tuhot tulevat kalliiksi. Mikkola ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin laskevat pelkästään lupiiniin käytetyn 4 500 euroa.
”Tämän lisäksi tulevat vehnän perustamiskustannukset, kaikki turhaan tehty työ, sadon menetys ja ennen kaikkea tutkimuksen epäonnistuminen. Joudumme myös ostamaan säilörehua.”
Ruotsissa ja Virossa valkoposkihanhia saa Kahelinin mukaan ampua maanomistajan luvalla, jos ne aiheuttavat haittaa viljelyalueilla.
Suomessa lupa ampumiseen pitää hakea elykeskukselta. Tutkimustila sai kielteisen päätöksen, mutta on valittanut siitä hallinto-oikeuteen.
Hakemuksessa anottiin lupaa ampua normaalina metsästysaikana kolme lintua viikossa.
”Määrä olisi ollut enintään 30 lintua syksyssä, mikä on alle prosentin koko parvesta”, Kahelin sanoo.
Mikäli syksyllä hanhia saisi ampua muutaman, pysyisivät ne Kahelinin mukaan poissa muutoinkin.
”Ne oppisivat varomaan ihmistä”, Kahelin sanoo.
Kahelin huitoo vihreällä laserilla hanhiparvea. 130 valkoposkihanhea siirtyy pellolla 50 metriä kauemmas.
”Tätäkin pitäisi tehdä kolmessa vuorossa. Tuskin ne silti pysyisivät poissa”, Kahelin tuhahtaa.
Tutkimustilalla on hanhien karkotuslupa, mutta keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi.
”Äänikarkottimista valittivat alueella liikkuvat ulkoilijat. Prismoilla ja peileillä vaikutus olisi lyhytaikainen, hanhet tottuvat äkkiä näihin ärsykkeisiin”, Kahelin sanoo.
Kenttäkoetoiminnalle on ehdotettu muuttoakin pois Viikistä tai siirtymistä kasvihuoneisiin.
”Hanhille pitäisi kuulemma kylvää houkutuslohko, mutta ei sitä tiedä mikä niille maistuu milloinkin”, Mikkola sanoo.
Myös tutkimuspeltojen kattamista verkoilla on ehdotettu.
”Kuuden hehtaarin lohkolla pelkkä verkkokustannus olisi 60 000 euroa. Tolppien asentaminen tallaisi pellon ja verkko pitäisi aina kerätä pois, kun tehdään kasvustolle normaaleja toimenpiteitä”, Kahelin sanoo.
”Tässä pitää päättä, väistääkö ihminen vai lintu”, Mikkola sanoo.
Tänä kesänä hanhet ovat ehtineet syödä lupiinilohkon ohella kolmen hehtaarin ohrakasvuston, joka oli nurmen suojaviljana.
Syksyllä tuhot kasvavat lintujen määrän lisääntyessä. ”Keväällä ja kesällä tässä alueella on noin 500 yksilöä. Syksyllä muuttolintujen myötä määrä nousee 4 500:aan asti”, Kahelin kertoo.
30 hanhea syö Kahelinin mukaan suunnilleen yhtä paljon kuin yksi hieho.
Syksyllä hanhet syövät syysviljakasvustoja ja nurmia sekä tallovat puiduilta pelloilta oljet maahan.
”Olkien keruussa käydään kilpajuoksua. Hanhet myös ulostavat olkiin, jolloin hygienia kärsii”, Kahelin sanoo.
Hanhien ulosteesta ei ole Kahelinin mukaan löydetty salmonellaa. Nurmilohkoilta salmonella voisi kulkeutua navettaan säilörehun mukana.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
