Vanhanen: Yhteiset sota-aseet tarkoittaisivat puolustusliittoa
Entinen pääministeri ja puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää mahdollisena pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämistä. Pelkkiä aseita ei kuitenkaan voisi yhdistää.
Kuva: Markku Vuorikari”Näen yhteistyön mahdollisena, mutta en tämän päivän asiana. Yhteinen materiaali tarkoittaisi kuitenkin myös yhteisen ulkopolitiikan syventämistä”, hän kommentoi tiistaina MT:lle Ruotsin ehdotusta yhteisistä sotatarvikehankinnoista.
Vanhanen näkee mahdollisena harjoitteluaikaan liittyvän yhteistyön sekä ilmatilan ja merialueiden seurannan.
Jos yhteisiä sotatarvikkeita olisi sen sijaan tarkoitus käyttää myös mahdollisen sodan aikana, pitäisi valtioiden välille neuvotella tiukka valtiosopimus. Se tarkoittaisi puolustussopimusta eli käytännössä puolustusliittoa.
Sopimuksessa määriteltäisiin, mitä miehistöä, varusteita ja aseita kukin maa kriisitilanteessa saisi.
”Sotatilanteessa jokaisen maan pitää tietää, mitä resursseja on käytössä. Ei niistä voi enää siinä vaiheessa neuvotella.”
Vanhanen epäilee mahdollisia säästöjä. Sotavoimien yhdistäminen toisi säästöä, mutta sotatilanteessa se tarkoittaisi, että kummallakin olisi käytössä aiempaa vähemmän voimavaroja.
Jos taas kumpikin säilyttäisi nykyiset voimavaransa, mitä hyötyä yhteistyöstä olisi, hän kysyy.
”Aiheesta on hyvä käydä keskustelua, mutta nopeita tuloksia ei kannata odottaa.”
Puheenaihe ei ole Vanhasen mukaan uusi, ja se liittyy hänen arvionsa mukaan enemmän kylmän sodan jälkeiseen mahdollisuuteen pohtia yhteistyötä kuin esimerkiksi Ruotsin armeijan rahapulaan.
Hän ei ota kantaa siihen, kumpi olisi tulevaisuudessa Suomea lähempänä: liitto Ruotsin vai Naton kanssa.
”Konkretia puuttuu”
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella ei uskota, että puolustusyhteistyö ratkaisee armeijan raha-ongelmat.
Professori Pekka Sivonen pitää ruotsalaisehdotusta liian yleisenä, jotta siitä saisi kunnon otetta.
”Keskusteluun heitetään ideoita, mutta kovin usein niistä puuttuu konkretia.”
Pohjoismaista yhteistyötä tehdään jo, Sivonen sanoo. Suomella, Ruotsilla ja useilla Nato-mailla on yhteiskäytössä C17-kuljetuskoneita kriisinhallinnan kuljetustarpeita varten.
Sivonen näkee mahdollisena myös tutkakaluston osien yhteisen hallinnan meri- ja ilmatilanteen seurannassa.
”Yhteistä aseistusta on sen sijaan vaikeaa kuvitella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
