Hankintalakia muutetaan – maatilojen jätteenkäsittelystä heräsi huoli

Hankintalain uudistus vaikuttaa kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden toimintaan. Jätelaitosyhdistys toivoo, että ulosmyynnin raja asetettaisiin EU-direktiivin enimmäisrajaan, 20 prosenttiin liikevaihdosta. Kuva: Kimmo Haimi

Hankintalain uudistus voi tuoda muutoksia maatalousyrittäjien jätehuollon järjestämiseen. EU-direktiivi edellyttää, että kuntien omistaman yhtiön toiminnasta enintään 20 prosenttia voidaan myydä muulle kuin määräysvaltaa käyttävälle omistajalle, eli muualle kuin kunnille itselleen.

Lainvalmistelussa hallituspuolueilla on uudistusta johtavan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ollut erimielisyyttä siitä, voisiko raja olla jopa EU:n sanelemaa alempi. Tiilikainen puhui lauantaina keskustan puoluekokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelissa.

Kunnallisten toimijoiden Jätelaitosyhdistys on huolissaan siitä, että kuntayhtiöt eivät jatkossa rajoitusten tullessa voimaan pysty nykyisellä tavalla vastaamaan esimerkiksi maatalousyritysten yhdyskuntajätteestä. Varsinkin harvaan asutuille alueille ei välttämättä helposti löytyisi jäteyrittäjiä, ja taksat voisivat nousta kilpailun puutteesta. Toisaalta kunnalliset yhtiöt ovat investoineet jätteidenkäsittelylaitoksiin, jotka saattaisivat jatkossa käydä aliteholla ja nostaa siten kuluttajien maksuja.

Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena on edistää kilpailua. Tiilikainen toteaa, että kuvaus lakiuudistuksen vaikutuksista vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, keneltä asiasta kysytään.

"Jos kyseessä olisi alan yksityisten toimijoiden esitys, olisi kuultu ihan toisenlainen esitys."

MTK:n kenttäpäällikkö Ari Perälä totesi paneelissa, ettei maatiloille ole väliä sillä, hoitaako yhdyskuntajätteen käsittelyn kuntien yhtiö tai yksityinen toimija, mutta hinta merkitsee. Pahimmassa tapauksessa jätteet voivat jäädä nurkkiin.

"Jos jätteenkäsittelyn hinta kasvaa, se houkuttaa järjestämään asian toisin, sanoisinko vanhalla tavalla."

Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo toteaa, että yhdistykselle sopisi rajan asettaminen direktiivin vaatimaan 20 prosenttiin, mikä on hänen mukaansa tilanne parhaillaan Suomen kunnallisissa jäteyhtiöissä.