Suomalaisten broilerien antibioottivapaus ihmetyttää ulkomailla
Suomalaisten broilereiden lääkitystarve on pidetty matalana tehokkaalla tautisuojauksella. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoAntibioottien runsas käyttö kotieläintuotannossa kuohuttaa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.
Tutkija Aidan Hollis varoittaa The New England Journal of Medicinessä antibioottiresistenssin olevan vakava uhka kansanterveydelle.
Yhdysvalloissa 80 prosenttia antibiooteista annetaan muille kuin ihmisille.
Maan kotieläintuotannossa kulutetaan vuosittain 13,5 miljoonaa kiloa antibiootteja. Lääkkeiden myynnistä saatu tuotto on huomattava.
”USA:n siipikarjantuotannossa antibiootteja saatetaan injektoida suoraan munaan”, kertoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka.
Myös Euroopan unionissa on merkkejä siitä, että siipikarjalle käytetään niin kutsuttua ennaltaehkäisevää lääkitystä, jossa antibiootteja annetaan kasvatuskauden aikana rutiininomaisesti ilman diagnoosia.
Saksassa Nordrhein-Westfalenin alueella vuosina 2011–2012 toteutetun seurantatutkimuksen perusteella yli 90 prosenttia tuotantopolven broilereista oli saanut antibioottia.
Osalle oli annettu kasvatuskauden aikana kahdeksaakin eri antibioottia.
Tulokset johtivat Saksassa toimenpiteisiin. Tuotantoa seurataan nykyään tarkemmin ja antibioottien käytöstä pitää raportoida.
Suomelle lääkkeiden käyttötarpeen vähentäminen on tuotantoeläinten terveydenhuollon kansallinen tavoite.
Keski-Euroopassa Suomen antibiootitonta linjaa on vaikea uskoa.
”Meille sanotaan että aivan utopistista, ette vain tiedä käytöstä”, Lastikka mainitsee.
Lisää hämmästelyä aiheuttaa, ettei lääkkeiden käytön vähyys näy Suomessa lintujen korkeampana kuolleisuutena. Suomalaisten broilerien kuolleisuus on eurooppalaista keskitasoa.
Suomalaisen broilerikasvatuksen lääkitystarve on pidetty matalana tehokkaan ja rutiininomaisen tautisuojauksen ansiosta. Tuotantotiloissa käytetään tautisulkua ja suojavarusteet vaihdetaan myös osastojen välillä.
Myös pitkät välimatkat tilojen välillä hillitsevät tautien leviämistä tilalta toiselle.
EU on yrittänyt puuttua lääkkeiden ylenmääräiseen käyttöön. Antibioottien käyttö kasvunedistäjinä kiellettiin monta vuotta sitten.
Parhaillaan on käynnistymässä eläinlajikohtainen lääkityksen seuranta.
”Ongelmana on, ettei EU-maista ole saatavilla kattavaa, eläinlajikohtaista tietoa”, kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistyksestä.
”Saatavilla olevat tiedot ovat lähinnä lääkkeiden myyntitilastoja.”
Munantuotannosta kotimaisia tilastoja antibioottien käytöstä ei ole, mutta Suomesta ei myöskään löydy rekisteröityjä antibiootteja, joita voisi käyttää munivilla kanoilla.
Kalkkunantuotannossa noin yhdeksän prosenttia parvista on saanut antibioottilääkitystä.
Nauholz painottaa, ettei lääkitsemättömyyteen pyritä eläinten terveyden kustannuksella.
”Kaikissa ohjeissa sanotaan, että sairas eläin on lääkittävä. Tällä sektorilla lääkityksen tarve on onnistuttu pitämään matalana, mutta nollatoleranssi antibiooteille ei ole itseisarvo.”
Neljäs antibiootiton vuosi broilerituotannossa on kuitenkin kansainvälisessä mittakaavassa mainitsemisen arvoinen saavutus.
”On mukavaa mennä kansainväliseen kongressiin kertomaan, että tämä on mahdollista. Maailmalla on vallalla käsitys, ettei broilereita voi kasvattaa ilman antibiootteja.”
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
