MTK:n lobbaus saa uutta voimaa turkisalalta – Brysselin tuleva johtaja hyppää cap-uudistuksen kimppuun syyskuussa
MTK:n Brysselin ykköslobbari vaihtuu syyskuussa. Uusi vahvistus on jo konkari EU-piireissä.
Hanna Leiponen-Syyrakki aloittaa työt MTK:n Brysselin toimistolla syyskuussa.MTK:n Brysselin-toimiston käytävillä tehdään pian kapulanvaihto, kun nelihenkistä edunvalvontatiimiä tulee syyskuussa vetämään Hanna Leiponen-Syyrakki.
”Jos englanniksi jollain adjektiivilla sanoisin, mikä kuvaa parhaiten uusia tehtäviäni, se olisi excited eli innostunut”, Leiponen-Syyrakki kertoo tunnelmistaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Brysselin toimisto saa uuden vahvistuksensa Euroopan turkistuottajien järjestöstä, jonka tehtävissä Leiponen-Syyrakki on työskennellyt kolme vuotta.
MTK:n nykyinen johtaja Brysselissä Juha Ruippo palaa Helsinkiin hoitamaan MTK:n kansainvälisiä tehtäviä.
Leiponen-Syyrakki astuu Brysselin toimiston johtoon tärkeänä ajankohtana.
Hiljattain niin maatalouspolitiikan uudistuksessa kuin unionin budjettineuvotteluissakin on otettu ensiaskeleet seuraavaa vuosikymmentä silmällä pitäen.
Vaikka edunvalvonta on pitkälti ennakkovaikuttamista, vielä on pitkä matka siihen, kun lopullinen tulos on nähtävissä suomalaiselle tuottajalle asti.
MTK:lle tärkeät asiat ovat Leiponen-Syyrakilla hyvin hanskassa. Agronomilla on taustaa maatalouspolitiikan tehtävistä useasta työpaikasta.
Asioita, joista ei kokemusta ole vielä karttunut, hän on valmis pänttäämään pitkin kesää.
”Paljon tuttua, mutta myös paljon uutta, varsinkin energia- ja ympäristöasioissa.”
Kesäkuun lopussa päättyviä turkisalan tehtäviään hän pitää hyvänä kokemuksena tulevaa urahyppyänsä ajatellen.
”Turkistarhaajat ovat sama asia kuin sikafamarit. Ero tulee lopputuotteessa: toisesta tulee ruokaa ja toisesta luksustuotetta. Itse tilan elämässä ja edunvalvonnassa ei ole paljon eroa.”
Leiponen-Syyrakki on saanut turkisalan lobbaamisesta viime vuosina vaihtelevia kommentteja.
Epäilyt turkistuotannon maineriskistä hän kuitenkin kääntää nopeasti vahvuudekseen.
”Paljon on tullut semmoisia ’oho, mikä ihmeen turkisala’, mutta aina kun ihmisten kanssa puhuu, niin he ymmärtävät, että kyseessä on kuin mikä tahansa maaseudun elinkeino”, Leiponen-Syyrakki kertoo.
”Kaikilla voi olla erilaisia arvoja ja näkemyksiä asiasta, mutta tärkeää on, että me puhumme niistä avoimesti.”
MTK on Leiponen-Syyrakille tuttu työnantaja. Hän työskenteli Brysselin toimistossa kymmenen vuotta sitten kotieläinasiamiehenä. Sen jälkeen elämä on kuljettanut Yhdysvaltojen ja Malesian kautta takaisin Brysseliin.
Viime vuodet MTK on ollut läheinen työskentelykumppani. Suomen turkistuottajat ovat MTK:n jäseniä.
Kymmenessä vuodessa asiat Brysselin toimistolla ovat muuttuneet, mutta pelkästään hyvään suuntaan.
”Kun MTK:ta olen katsonut viimeiset vuodet ulkoapäin, niin järjestön jo entisestään huima asiantuntemus on vain kasvanut. Se, miten asiantuntemuksen saa vietyä käyttöön oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, on toki haaste.”
Myös edunvalvonnan painopisteet ovat hyvin erilaiset kuin ennen, Leiponen-Syyrakki sanoo. Aiemmin tehtiin paljon maatalouspolitiikan lobbausta, mutta nyt käsillä on paljon laajempi kenttä aiheita.
”Metsä-, energia- ja ympäristöalojen edunvalvonnalla tuodaan maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Maatalouden lisäksi muiden sektoreiden aihepiirit maaseudun arjelle voivat olla jatkossa perinteistä maatalouspolitiikkaa merkittävämpiä”, hän miettii.
Esimerkiksi tuleva johtaja nostaa metsäasiat, joiden painoarvo on kasvanut huimasti.
”MTK on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija. Järjestössä on onnistuttu levittämään asiantuntijuutta ja sitä, miten yhteiskunnallista keskustelua tuodaan kotimaan lisäksi Eurooppaan.”
Maaseudun edunvalvojan Brysselissä tulee olla näkyvässä roolissa. Ennen kaikkea edunvalvonta on sosiaalista peliä faktoja unohtamatta.
Vahvuutena Leiponen-Syyrakilla on hyvät verkostot, ulospäin suuntautunut luonne sekä laaja-alainen kiinnostus asioihin. Kaikkia näitä ominaisuuksia vaaditaan Brysselin toimiston johtajalta, hän uskoo.
”Pitää ymmärtää, missä vaikutetaan ja kenelle vaikutetaan. Pitää kuitenkin muistaa, että ihmisten kanssahan sitä kuitenkin tekemisissä ollaan. Vaikka kuinka argumentointi olisi hallussa, mutta puuttuu sosiaaliset kyvyt, niin työskentely ei onnistu.”
Leiponen-Syyrakki haluaakin tulevassa pestissään painottaa kansainvälistä yhteistyötä. Koska Suomi on pieni maa, oikeiden kansainvälisten kumppanien löytäminen on tärkeää.
Lisämausteen tulevaan kahden vuoden pestiin tuo Suomen puheenjohtajuuskausi, joka kolkuttelee jo ovella. Suomi johtaa jäsenmaiden neuvostoa vuoden 2019 jälkipuoliskon.
”Meppien kanssa tavatessa mennään tarjoamaan ennen kaikkea ratkaisuja europarlamentaarikon työhön, kun taas komission virkamies tavataan puhtaasti faktoihin keskittyen. Vaatii taitoa rakentaa edunvalvonnallinen viesti eri tahoille.”
”Kaikkien kanssa tehdään yhteistyötä” on Leiponen-Syyrakin motto. Se toistuu hänen puheessaan useaan otteeseen.
”Meille tärkeissä yksityiskohdissa voi löytyä kumppaneita yllättäviltä tahoilta ja eri sektoreilta. On oltava tuntosarvet herkillä.”
Välillä täytyy käydä myös maatilalla katsomassa työn tulosta.
”Vesilahtelaiset naapuriviljelijät pitävät huolta, että heiltä kuulee kommenttia työstäni täällä. Ei pääse totuus unohtumaan. Se on pelkästään hyvä juttu, koska ei asioita voi viedä eteenpäin, jos ei tiedä, mikä on tärkeää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
