Elykeskus: Pirkanmaan peltoja voisi lannoittaa puhdistamolietteiden ravinteilla

Selvityksen mukaan Pirkanmaalla pellot sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä lannoitetuotteiden mahdollisista valmistuspaikoista. Kuva: Markku Vuorikari

Tuoreen selvityksen mukaan Pirkanmaalla on mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä enemmän puhdistamolietteitä, erilliskerättyjä biojätteitä sekä tuhkien jatkojalostustuotteita peltojen lannoitteena, katsoo Pirkanmaan elykeskus tiedotteessaan.

Lannoituskäyttöä puoltaa selvityksen mukaan se, että pellot sijaitsevat kohtuullisella kuljetusetäisyydellä uusien lannoitetuotteiden mahdollisista valmistuspaikoista.

Tuotteiden laajamittainen hyötykäyttö ja ravinteiden kierrätys vaativat vielä kehittämistä, mutta tutkijan arvion mukaan suurin este piilee asenteissa.

"Tuotteistetun lannoitteen haitta-aineiden selvitys on tärkeää. Nykyisen tietämyksen valossa suurin este puhdistamolietteiden hyödyntämiselle ovat ennakkoasenteet, sillä tehtyjen riskinarviointien perusteella puhdistamoliete- tai biojäteperäisten lannoitevalmisteiden käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmisille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt maatalouskäyttöön useita yhdyskuntalieteperäisiä lannoitevalmisteita", toteaa elykeskuksen erikoistutkija Ämer Bilaletdin.

Merkittävin osuus Pirkanmaalla syntyvistä orgaanisista ravinteista on lannassa.

Puhdistamolietteiden osuus fosforista on 31 prosenttia ja typestä 18 prosenttia.

Lanta- ja siten myös ravinnemäärät keskittyvät kuntiin, joissa on eniten tuotantoeläimiä. Punkalaitumella on paljon sikaloita, Kangasalla broilerikasvattamoja.

"Suurin mahdollisuus orgaanisen lannoitteen hyötykäytön lisäämiseen on Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Juupajoella", kertoo Bilaletdin.

Selvityksessä tarkasteltiin jätehuoltoyhtiön keräämän biojätteen sekä kahden jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelyä biokaasulaitoksessa. Lisäksi tarkasteltiin biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen prosessointiin soveltuvia tekniikoita ja niillä tuotettujen lannoitevalmisteiden materiaalitaseita.

Selvityksen toteuttivat Tampereen teknillinen yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Teettäjinä olivat elykeskuksen lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, Nokian Vesi Oy, MTK-Pirkanmaa, Pirkanmaan liitto sekä Metsäkeskus.