Terveydenhuollon tietojärjestelmissä laaja kirjo
Terveydenhoidossa tietojärjestelmien kirjo on koko maata tarkastellen melkoinen. Järjestelmien jäykkyydestä ja käyttöongelmista seuraa, että lääkärien ja hoitajien ajasta kuluu potilasta hoidettaessa suhteettoman paljon tietokoneen parissa.
Tavoitteena kuitenkin on, että tietojärjestelmät vapauttavat henkilöresursseja, painottaa erityisasiantuntija Kauko Hartikainen Kuntaliitosta.
Oman osansa ongelmiin tekee kuntakentän rakennemuutos. Kun terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet päätettiin laittaa uusiksi, ei ratkaisuja yhteisestä tietojärjestelmästä luonnollisestikaan voi tehdä ennen kuin kokonaisrakenne on selvillä.
Potilaita koskevien tietojen vaihtoon on kehitetty täydentäviä keinoja, koska useimmilla alueilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietokannat ovat vielä erilliset. Tutkimus- ja hoitolähetteet sekä hoitopalautteet kulkevat sähköisesti ongelmitta ja viiveettä, Hartikainen valottaa.
Kelan toteuttama kansallinen terveysarkisto on tarkoitus saada käyttöön koko maassa sähköisten reseptien osalta ensi keväänä, kuten MT kertoi reilu viikko sitten.
Hartikaisen mukaan tulevaisuudessa kansallisen terveysarkiston avulla voidaan järjestää myös hoitotietojen vaihto perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Toteutus on kuitenkin vielä ”hyvin pitkässä kuusessa”.
Ensimmäiset kokemukset saadaan Kuopiosta ja Savonlinnasta, joissa on käynnissä sen pilottihankeet.
Yhä suuremmat haasteet liittyvät sitten hänen mukaansa siihen, miten tietojen luottamuksellisuus taataan.
”Tällaisiin isoihin tietokantoihin liittyy luonnollisesti myös kaupallista intressiä. Verkossa kansalaisille suunnatun terveysinformaation on oltava puolueetonta, luotettavaa ja tietoturvallista ”
On pystyttävä takaamaan, että potilastietoihin on pääsy vain potilaalla itsellään sekä hoidosta vastaavilla terveydenhuollon ammattilaisilla.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
